Hei!
Minulla diagnoosi elokuussa 2017. Kaksi kertaa kontrolli ollut, toukok. seuraava. Väsymys, hikoilu ja imusolmukkeet kaulalla oireena. Veriarvot normirajoissa paitsi leukosyytit kononnu joka testeissä.
Olen 67-v ja muuten ollut terveenä.
Tsemppiä kaikille syöpää sairastaville

Hei, sain KLL-diagnoosin elokuun lopulla -19. Kontrolli on tulossa marraskuun lopussa. Sain äskettäin myös astma-diagnoosin. Olo on kohtalainen, mutta väsynyt koko ajan kun teen sataprosenttista vuorotyötä. Kovasti mietityttää työajan lyhennys, kuntoutukset ja yleensäkin jaksaminen tulevaisuudessa. Olen 53-vuotias nainen. Näytän terveeltä, mutta väsyneeltä. Olen ymmälläni kun diagnoosin saamisen jälkeen elämäni on sisäisesti muuttunut, mutta ulkoisesti ei. Minulta ei enää useinkaan kysytä kuinka voin ym. Jostain syystä sitä hieman odotankin. Olen alkanut kyseenalaistaa ihmissuhteitani, käperryn sisäänpäin ja vain perheen merkitys tuntuu tärkeältä. Työterveydestä saamani tuki on ollut hyvää.
Toivoisin kommentteja muilta KLL-potilailta elämän muuttumisesta. Ja suhtaudutaanko meihin potilaina, suhtaudummeko itse itseemme potilaina? Tämä on hämmentävä sairaus.

Heippa! Vieläkö tää ketju on aktiivinen? Tosiaan, onko täällä kokemuksia 30 vuotiaana tai alle diagnoosin saamisesta? Järkytys oli suuri ja sopeutua täytyy, vaikka jotenkin pelonsekaisin ja samalla rauhallisin mielin on sairaudenkuvaan perehtynyt..