-
Viestit
-
Päätin perustaa tänne naisten rintasyöpäpuolelle uuden otsikon. Olen itse kaipaillut esimerkkitapauksia, joissa rintasyövästä parantuneet kertoisivat tilanteestaan ja siitä, millaisella rintasyöpästatuksella (esim. kainalolevinneisyys, gradus, kasvaimen läpimitta rinnassa, jakautumisaste, HER-positiivisuus, hormoonipositiivisuus / -negatiivisuus, duktaalinen vai lobulaarinen) olette parantuneet ja kuinka paljon aikaa diagnoosista/ leikkauksesta on? Jos vain mahdollista, toivoisin että myös muutkin voisivat kertoa esimerkiksi tuttavistaan, ystävistään yms, jotka ovat sairastuneet ja parantuneet. Parantumisella tarkoitan tilanteita, että on kulunut tietty x määrä vuosia diagnoosista / leikkauksesta, ja joko paikallista tai muualle kehoon levinnyttä levinneisyyttä ei ole todettu.
Olen itse sairastunut rintasyöpään tänä vuonna (2018). Kainalolevinneisyyttä oli yhdessä vartijassa mikrometastoinnin verran. Gradus oli luokkaa 2. Kasvaimen läpimitta 1,6 cm. Jakautumisaste 20%. Oli myös hormoonipositiivinen. Ei HER-positiivisuutta. Luonteeltaan duktaalinen.
Esimerkkejänne odotellen 🙂
Minulla on useita rintasyövästä parantuneita ystäviä. Se antaa tietysti toivoa. Yhdellä syöpä uusiutui toiseen rintaan ja hänkin on parantunut. Kaikilla on sairastumisesta aikaa yli viisi vuotta.
Hei! Sairastin rintasyövän vuonna 2010. Syöpä oli duktaalinen, 21mm., gradus2, jakautuminen 40%. hormoonipositiivinen ihan 100%.
Kainalo oli puhdas. Osapoisto, sytot cefx6, säteet 25x. viiden vuoden letrocole.
Nyt olen terve, oikeastaan mitään pysyvää haitta ei jäänyt, kontrolleissa käyn kahden vuoden välein. Elämä jatkuu……
MaijaTulevaisuus, oliko alusta asti heti vain 2 vuoden välein kontrolli? Vai xx vuotta(5?) kun sinut oli todettu terveeksi, sen jälkeen muuttui kahdeksi vuodeksi. Itse olen suhtautunut ehkä huolettomastikin (siis nyt huomaan ajattelevani), koska viime vuonna kontrollissa olin puhdas ja tänä vuonna 3 cm kasvain. Mutta nyt kun uusiutumistakin lukenut, niin mietityttää mitä kahdessa vuodessa voi käydä, jos jostain syystä olisikin uusiutuvaa sorttia. Pitäisikö sitten omatoimisesti käydä ”välivuosina”. Toisaalta tekeekö kropalle hyvää käydä kuvauksissa joka vuosi, vai kävisikö sitten omakustanneisesti ultrassa välivuosina.
Kiitos vastauksistanne! Millamari- ja Tulevaisuus -nimimerkit antavat sitä toivoa ja jaksamista tämän sairauden kanssa. Näitä esimerkkejä kaipaisin ainakin itse lisää näille sivuille. Sohvin kommenteista tulee mieleen se, että mikähän olisi paras tapa saada kehittyvästä kasvaimeista selvyys. Ainahan se ei onnistu, ja itsellä myös oli käsittääkseni tilanne, että pääsi ns. salaa kehittymään jonkin aikaa (en tiedä, miten kauan). Ymmärtääkseni ultra on ns. vaaraton verrattuna mammografiaan (?).
Muistelen, että kontrollikuvaukset oli alussa vuosi, sitten kaksi vuotta sen jälkeen ja siitä eteenpäin. Alunperin kun kasvain todettiin olin käynyt yleisessä kuvauksessa vuosi ja neljä kuukautta ennen sitä ja silloin ei mitään löytynyt. Kun ihmettelin sitä asiaa lääkärille niin hän snoi, että se ehkä on ollut niin pieni, ettei ole kuvassa näkynyt silloin.
Varmaan kuvantamistiheys riippuu siitä, miten ärhäkkä syöpä on ja levinneisyydestä ja myös kasvaimen koosta.
Mieheni serkulta poistettiin rinta, sai sytot ja syöpä uusiutui arpikohtaan, sai sädehoidot ja sen jälkeen on ollut terve jo 20 vuotta.
Tuo epävarmuus on pahinta tässä taudissa, mutta vuosien saatossa se helpottaa!Hei, minulla oli viisivuotiskontrolli pari kk sitten. Kaikki hyvin.
Lähtötilanne: lobulaarinen, gradus 3, kainaloon levinnyt (3 imusolmukkeeseen). Hormonireseptorit molemmat 100 %, her2-negatiivinen. Kasvaimia kolme, alle kaksisenttisiä kaikki. Jakautumisaste 40 %. Koko rinnan poisto, myöhemmin korjausleikkaus diep-tekniikalla, mutta potilasvahingon vuoksi nykyään implantti.
Kaikkinensa ihan hyvä tilanne, vaikkei viisi vuotta sitten siltä tuntunut. Onnea matkaan teille kaikille nyt ja jatkossa!
Maat, kiitos viestistä – ihanaa, että kaikki on nyt hyvin!
Tulevaisuus, minullakin on ystävä, jonka syöpä uusiutui arven kohtaan ja selvisi siitäkin – tästä on jo 15 vuotta.
Minulle tässä sytojen loppupuolella lääkäri aika lakonisesti sanoi, ettei hän voi tietää, kuka sijoittuu niihin 90 %:iin, jotka paranevat ja kuka 10 %:iin, jotka eivät. Totta tietysti, mutta vähän tylsältä kuitenkin tuntui tuollainen kommentti. En mitään sellaista edes kysynyt.Hei! Ja kiitos jälleen, kun laitatte viestejä onnistuneista tapauksista! Kiitos Maat, samoin sinulle kaikkea hyvää elämääsi 🙂
Maat, hieno uutinen! Mulla on melkein sama tilanne: loburaalirinen, gradus 1, kainalossa kolmessa imusolmukkeessa. Hormoonit molemmat 100%, Her2 negatiivinen ja jakautumisaste 40%. Kasvaimia oli rinnassa kolme, kaksi yhdessä (kahdeksikkona) ja kolmas minisatelliitti. Säästäävä leikkaus ja kainalon tyhjäys.
Hei kaikille,
Halusin vain sanoa kiitokset viestiketjun aloittajalle. Juuri tällaisia esimerkkejä tällä hetkellä kaipaa. Itselläni todettiin tämän vuoden toukokuussa, 34-vuotiaana, rintasyöpä (duktaalinen karsinooma, gradus 1, HER2-neg, 100% hormonipositiivinen, tuumorin koko 3.7cm ennen sytoja, 2.2cm sytojen jälkeen, ki67 15% => joten päällisin puolin ei-aggressiivinen). Kenelläkään ei suvussa rintasyöpää ja itselläni ei ole koskaan ollut mitään perussairauksia tai lääkitystä, niin tämä tuli niin puun takaa kuin vain voi tulla. Takana seitsemän kierrosta sytostaattihoitoja, säästävä rinnanleikkaus marraskuun lopussa (jossa vartijaimusolmuke todettiin puhtaaksi, mutta myöhemmissä testeissä sieltä löytyikin ITC:tä). Nyt kainalon tyhjennys edessä tammikuussa ja sitten vielä sädetys ja kymmenen vuotta antihormonaalista hoitoa.
Ja tässä vaiheessa, kun painaa hoitoväsymys todella paljon päälle, niin toivoo kuulevansa selviytymistarinoita ja kokemuksia siitä, miltä arki on näyttänyt hoitojen loppumisen jälkeen, ja ehkäpä jotain uskonvahvistustakin sille, että näiden hoitojen jälkeen voi viettää mielekästä ja antoisaa elämää. Paljon tsemppiä ja kaikkea hyvää kaikille tämän taudin kokeneille, tällä hetkellä sairastaville ja siitä selviytyneille 🙂
Kiitos nimimerkki mt 🙂
Selviytymistarinoita todella itsekin kaipaan. Tokihan voidaan tehdä ennusteita, henkilökohtaisiakin, mutta eri asia on lukea/kuulla todellisia tarinoita selviytymisistä. Jospa tänne eksyisi useampi henkilö kertomaan omaa tarinaansa.Tsemppiä sinulle mt, ja vaikka nyt sinulla on hoitoväsymystä, usko pois kun viimeinen sytostaatti on takana, olotila helpottaa. Olen itse siirtymässä työelämään ensi vuoden alusta. Jos vain nämä sivut ovat olemassa tästä eteenpäin ja olen terve tästä sairaudesta, niin käyn mielelläni tänne päivittämässä kuulumisia selviytymisestäni; tilanteesta josta lähdin liikkeelle.
Hei Kaikki ja erityisesti mt!
Nyt oli taas pakko tarttua kirjoittamiseen kun huomasin mt:n kirjoituksen. Tapauksemme ovat niin samanlaiset… Minä olin sairastuessa 35-vuotias, suvussa ei kenelläkään rintasyöpää ja muutoinkin olen ollut hyvin terve aina. Täällä myös gradus 1, 100% hormonipositiivinen, her -, kasvaimen koko 2,4cm, leikkauksen yhteydessä tehty vartijaimusolmuketutkimus puhdas mutta jälkeenpäin yhdestä vartijaimusolmukkeesta löytyi syöpäsoluja… Kainaloa ei ole tyhjennetty. Koko rinnan poisto ja tram-rekinstruktio tehty, sytot 3xdoke ja 3x cef, sädehoito 25 kertaa ja nyt meneillään hormonihoitona zoladex (tamofenia en voi syödä niin siksi tämä Zoladex on käytössä).
Tähän asti kaikki mennyt kokonaisuudessaan hyvin vaikka kyllähän sitä matkalle on mahtunut kaikenlaista pientä kremppaa ja harmia mutta niistäkin on selvitty.
Hiusten kasvattelu tuntuu olevan hidasta puuhaa ja jotenkin vain toivon että voisin pyyhkiä koko tämän vuoden pois elämästäni ja jatkaa elämää eteenpäin ilman huolta. Turhan tarkkaan sitä omaa kehoa kuulostelee ja kun tulee pientäkin kremppaa niin heti on syöpä mielessä, kuulunee asiaan ja ilmeisesti tämäkin asia lievittyy kun aikaa kuluu…
Tsemmpiä kaikille ja rauhallista joulua!
Leijona
Hei, minulla oli rs leikkaus 10/2013 ja viisivuotiskontrolli nyt tulossa lähiaikoina. Täällä päin näköjään lasketaan kontrollit alkaneeksi hoitojen loppumisesta. Ei leikkauksesta. Eli tavallaan kontrolli on 5,5 vuotiskontrollu. Tyyppi oli samanlainen kuin sinulls, 1,8 kasvaimen koko, osa oli esiastetta. Vartijassa millin etäpesäke ja siksi rinnan poiston yhteydessä kainalo tyhjennettiin. Uutta rintaa ei ole tehty.
Olipa kiva kuulla Maatin kuulumiset kun juteltiin ennen toisella palstalla jota en ole löytänyt enää. Hyvää kevättä kaikille.
T. elokuuEn oikein tiennyt mihin ketjuun laittaisin, niin laitan tänne. Koskee ehkä niitä jotka käy Meikussa. Olen nyt sädehoidoissa ja siellä on seinällä lappu, missä on joku infotilaisuus joka toinen torstai niille jotka ovat päättämässä rintasyöpähoitonsa. Oletteko käyneet tälläsissä yhteisinfotilaisuuksisa, oletteko kokeneet että niistä sai jonkun lisätuen?
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän viestiketjuun.