-
Viestit
-
Moi Pauliina! Tässä teksti,joka omakantaan oli tänään tullut:
Papassa 11/2019 AGC-FN. Tehty LEEP, jossa etuhuulen konisaatissa CIN 3 ja paikoin AIS. Lisäksi todetaan adenokarsinoomamuutos yhteensä 6 mm alueella klo 12-6 jatkuen endokerviksiin. Invaasio n. 4 mm. Otettu ensin konisaatti kahdessa osassa ja tämän jälkeen vielä syvempi konisaatti ja strich-kyrettinäyte. Syvemmässä konisaatissa nähdään HSIL-muutos, joka jatkuu eksokerviksmarginaaliin. Strich-kyrettinäytteessä ei ole enää muutoksia.
Kyseessä stage I A 2 kerviksin adenokarsinooma, jonka vuoksi potilaalle järjestetään jatkoon laparoskooppinen kohdunpoisto ja vartijaimusolmuketutkimus ICG-väriaineella.
Mikähän mun ennuste mahtaa olla, kun en ymmärrä sanaakaan
Heippa! Joo,toi omakantateksti on kyllä välillä aivan siansaksaa….mutta siis sulla,ihan niinkuin mullakin, on tosi pikkuinen kasvain. Lääkäri puhui mulle silloin varhaisvaiheen syövästä. Eli on erittäin epätodennäköistä että sitä löytyisi imusolmukkeista. Ja todennäköisesti sullakin se syövänpaska lähti jo loopissa pois.
Sillä väriaineella ne paikallistaa leikkauksen yhteydessä vartijaimusolmukkeet. Ja tutkivat ne. Tuleeko sulle kuvantamiset?
Mikä ihme on muuten tuo Strich näyte? Tarkoittaako se sitä imunäytettä?Moikka!
Kaikki mitä teidän tulevasta, on se että tähystyksellä leikataan ja nukutuksessa. Kohtu lähtee, munasarjat jää. Ja paikallistetaan väriaineella niitä imusolmukkeita ja (ehkä) poistetaan niitäkin. Kuvantamisesta ei soittava lääkäri puhunut mitään. Ja että löydöksen takia leikkausaika tulee nopealla varoitusajalla. Eli vasta leikkausta edeltävällä viikolla. Mutta siis kuukauden sisällä leikkaukseen. Aamulla sairaalaan ja viimeistään seuraavana aamuna pois. Saikkua 3 viikkoa.Tosta näytteestä en tiedä mikä on ollut. Aiemmassa kanta-tekstissä luki että loopilla otettujen näytteiden jälkeen otettu kierrekyrettinäyte ja endometriumnäyte..
Annukka
Ikävä nähdä, että sinäkin Annukka84 olet liittynyt keskusteluun. Mulla sama ikä ja hoitopiiri. Toivottavasti saat pian ajan leikkaukseen, koska tämä odottaminen ja pahimman pelkääminen on synkkää.
Itselläni ei ole todettu vielä syöpää, mutta tämän lähemmäs ei taida päästä. Mulla siis papan jälkeen ASC-H ja nyt kolposkopian jälkeen in situ/HSIL. Ilmeisesti sama tilanne kuin sulla Pauliina78 tässä vaiheessa.
Olen yrittänyt tutkia, miten herkästi invasiivinen syöpä voisi jäädä tällä luokituksella kolposkopiassa huomaamatta ja miten pitkällä se voisi jo olla. Ahdistaa ihan huolella, että sähkösilmukkahoidon jälkeen tulee lisää huonoja uutisia ja todetaan laajalle levinnyt syöpä, minkä parantamisessa kaikki todennäköisyydet kääntyvät itseä vastaan.
Lohduttavaa nähdä täällä teitä, jotka olette jo selvinneet monesta vaiheesta.
Voi pelko. Mä todella niin muistan tuon tunteen ja pelon. Se on jäänyt mun mieleeni niin hyvin. Ja kun sitä ajattelee niin tuntuis että henki salpaantuu. Joo, mulla oli sama kolposkopian jälkeen. Siinä koepaloja ottaessa muistan kuinka lääkäri sanoi että ei tällä papatuloksella yleensä syöpää löydy. Ja kyllä löytyi! Siinä mureni mun luottamus lääkäreihin joka vaikuttaa vieläkin mun elämääni. Vaikea uskoa että nyt kaikki on hyvin,vaikka lääkäri niin sanoo.
Googlea ei loppupeleissä kannata käyttää,vaikka kyllähän mä itsekin vietin siellä aikaa tuntitolkulla just etsiessäni tietoa..ihan samasta syystä kuin sinäkin. Koska sulla on loop? Ehkä ne osaa jo siinä sanoa jotain. Mut ainakin myös ultrattiin siinä yhteydessä.
Voimia kovasti! Sä selviät kyllä!
Kiitos Pauliina78. Tiedän, että netissä ei kannattaisi pyöriä, mutta olen silti lukenut suurin piirtein kaiken, mitä olen suomeksi ja englanniksi löytänyt. Jotenkin sitä haluaa ymmärtää, mitä tässä voi olla edessä, vaikka mikään määrä tietoa ei silti tuo kontrollia itselle.
Pelkäsin, että papan tulos huononee kolposkopiassa ja juuri näin kävi. Nyt sama ahdistava fiilis loopista, joka on onneksi jo parin viikon päästä. Eniten ahdistaa ajatus, että oma pieni lapsi joutuisi kasvamaan ilman äitiään. Tähän liittyen mielessä pyörii todella surullisia kuvia.
Lääkäri oli puhelimessa rauhallinen eikä nähnyt aihetta paniikkiin, mutta en ole nähnyt patologin lausuntoa koepaloista itse. Pelottaa, jos siitä olisi tulkittavissa jo jotain enemmän. Sama kävi kolposkopian lausunnon kanssa: kun sain sen luettavaksi niin tulkitsin tilanteen paljon huonommaksi kuin heti käynnin jälkeen. Eikä tuosta sitten mennytkään kuin pari päivää niin sain kuulla, että status on tällä hetkellä in situ/HSIL. Mulle tehtiin ultraus kolposkopiassa ja munasarjat ja kohtu vaikuttivat siinä ok.
Vaikka vielä ei ole todettu syöpää niin alkava syöpä ei varsinaisesti kevennä mieltä, kun vielä ei ole mitään takeita siitä, että olisi pysynyt paikallisena. Haluaisin vaan palauttaa koko tämän syöpäepäilypaskan sinne mistä tulikin. En tarvitse mitään muistutusta siitä, miten arvokasta elämä on.
Joo,todellakin syöpäpaskan voisi työntää johonkin missä aurinko ei paista! Just tuo pelko että lapsi menettää äitinsä, on kauheaa. Mä pelkään sitä vieläkin. Mulla on 5 ja 8 v lapset. Mun tapauksesta tulee ”jo” kesällä 2 v mutta aina se vaan vainoaa mua. Oon käynyt psyk.hoitajalla ja kerran psykiatrilla. Nyt lääkitys päällä. Toivottavasti tämä tästä.
Moikka kaikille!
Sain tällä viikolla tietää, että ensi tiistaina kutsuu leikkaussali.. eli kohtu, munanjohtimet ja niitä vartijaimusolmukkeita lähtee. En vois tässä tilanteessa olla onnellisempi, että löydös tehtiin jo tässä vaiheessa ja että leikkaukseen pääsen näin nopeasti. Minä kun suunnittelin joukkoseulan väliin jättämistäTerve! Menin sairaalaan tuolloin 28.1., jolloin piti olla leikkaus. Puoli tuntia sen jälkeen kun mun leikkauksen piti alkaa, tultiin kertomaan että mun leikkaus on peruttu. Mua edeltävä leikkaus oli ilmeisesti vielä silloin käynnissä.. Eli ei muuta kuin takaisin kotiin ja viikon päähän uusi aika..
Tänään pääsin sairaalasta kotiin, leikkaus oli eilen.
Leikkaava lääkäri ainakin sanoi ettei kohtua katsellessaan ainakaan nähnyt mitään kasvaimia siinä, mutta patologille se silti lähtee tutkittavaksi. Kolmisen viikkoa menee vastauksissa.
Imusolmukkeiden poiston takia saikkua kuukausi ja kolme viikkoa ”napapiikkien” pistelyä edessä..
Kivut pysyy kurissa kun ei pahemmin liiku, mutta kun pitäisi liikkua, ettei veritulppia pääsisi ainakaan muodostumaan..
Hartiapisto on loppunut, mutta nyt ne kaasut kiertää mahassa…
Kaipa tämä tästä.. Ja toivottavasti patologin lausunto tulee ”puhtaana” takaisin..Annukka
Halusin tulla jakamaan hyvät uutiset. Loopissa saatiin kaikki paha poistettua ja nyt sitten seurataan puolen vuoden välein. Kyseessä oli lopulta HSIL/CIN3. Helpotus on totta kai valtava, mutta jollain tavalla huoli jäi silti vähän päälle.
Voimia teille kaikille, jotka painitte näiden asioiden kanssa! Itseen pelkkä epäily jätti sen verran jälkeä, että tutkitutan jatkossa pienimmätkin vaivat. Pelottava tunne, kun ei voi luottaa olevansa täysin terve, vaikka tuntuisi sille.
Hei
Ihan kuin koronassa ei olis kylliksi…
Kävin alkuvuodesta 40v seulonnassa, aiemmat aina puhtaita ja mitään oireita ei ole koskaan ollut. Löytyikin muutoksia, pääsin onneksi nopeasti peruutusajalle kolposkopiaan ja samalla tehtiin loop. Lääkäri rauhoitteli, että tämä oli todennäköisesti tässä, mutta koepala olikin adenokarsinoomaa. AIS ja osaksi jo invasiivista, 4mm syvyys. Kävin tällä viikolla labrassa ja tomografiassa ja ensi viikolla on magneetti, lisää labraa ja leikkaavan lääkärin vastaanotto. Sitä seuraavalla viikolla laajennettu kohdunpoisto. Olen kauhuissani. Olisipa tämä odotus jo ohi ja voi kunpa riittäisi tuo leikkaus…Onneksi täältä löytyy suhteellisen rohkaisevia tarinoita.
Tsemppiä Tiina tulevaan kovasti, kaikki menee varmasti hyvin ja tulet kuntoon. Minkälainen tulos sinulla oli papassa? Minulla koloposkopia ja loop viikon päästä. Jännittää kamalasti. Minulla papa oli puhdas, mutta poistettiin polyyppi, jossa löydös Ca in situ/HSIL.
Hei Tiima! Tuo sinun kirjoituksesi oli vähän niinkuin minun kokemuksesta. Mulla oli myös epäilynä eka hsli/ais.muttta loopin jälkeen selvisi että paikoin oli invasiivista 3mm syvyydeltä. Oli ihan hirvee shokki. Toisaalta olin kyllä varautunut pahimpaan uutiseen-mutta silti. Oli se järkytys. Muistan kuinka lysähdin keittiön nurkkaan itkemään ja 3v ihmettelee vieressä mikä äiti tuli. Nää tulee aina pintaan näin keväisin. Silloin se mun piinajakso alkoi. MUTTA tässä olen, vielä, lähes kahden vuoden jälkeen. Fyysisesti terveenä. Ja uskon että sinäkin pääset ”pelkällä leikkauksella” Iso juttu sekin..mutta jos välttyy liitännäishoidoilla niin aina parempi juttu. Pääsee pienemmillä oheisvaivoilla . Jos haluat,niin liity fb gynekologiset syövät ryhmään..sieltä olen itse saanut hurjasti vertaistukea. Voin suositella sitä lämpimästi.
-Pauliina
Minun piti vielä tänne tulla kirjoittamaan, kun huomasin Omakannasta, että siinä polyypissani löydöksenä oli Adenokarsinooma in situ/HSIL. Lääkäri puhui silloin vain in situ -muutoksesta. En tiedä kuinka paljon nämä poikkeavat toisistaan. Nyt odottelen kuitenkin loopin vastauksia joka oli viime viikolla. Pelottavaa todella paljon. Lääkärin silmään kaikki näytti siistiltä ja etikalla ei kuulemma saanut mitään esiin. Tuntuu välillä, että ei pysty hengittämään kun niin pelottaa tulokset.
Heippa Lily! Nuo hsli ja ais poikkeavat toisistaan siten että hsli on epiteelisolukkoa ja ais-muutoksella tarkoitetaan sitä rauhasperäistä solukkoa. Adenokarsinoomalla ei ole käsittääkseni kuin lievä muutos tai in situ muutos,joka kuvastaa vahvaa pinnallista muutosta. Toivottavasti tästä oli hieman apua! Tsemppiä kovasti odottamiseen!!!
Kiitos Pauliina vastauksestasi! Eli nämä solumuutokset voivat siis ilmeisesti esiintyä yhtäaikaa. Nyt ei auto kuin odotella ja toivoa, että syöpää ei ole.
Joo, niin voi. Mulla oli tuo sama ”lähtötilanne”. Mutta sulla varmasti asiat hyvin,jos värjäyksessä ei tullut mitään enää esiin. Peukut sille pystyyn! Mulla ainakin loopissa värjäytyi alue,ja näin itsekin sen alueen joltain suurentavalta monitorilta. Kysele vaan ja kirjoittele ihmeessä tänne jos se yhtään helpottaa oloa! Ja autan sua jos vain osaan! Itse löysin tämän palstan vasta kaiken odottelun ja leikkauksen jälkeen,mutta silti olen kokenut että täältä saa tukea. Ja voi kirjoittaa ajatuksia ulos.
Luinkin ketjun viestejä ja huomasin, että sinulla ollut ensin sama lähtötilanne kuin minulla nyt. Sinulta saa moni arvokasta tietoa tässä epätietoisuudessa, tiedät paljon näistä 🙂 Tietenkään näistä asioista tietämistä ei toivoisi kenellekään oman kokemuksen kautta.
Tuo etikkavärjäys siis paljastaa jotain muutoskohtia vai? Sekin jäi mietityttämään kun lääkäri sanoi ettei laita patologille kiireellistä pyyntöä eli kuukauden sisään tulis tulokset..
Tänne olikin ilmestynyt paljon uusia keskustelijoita sitten viime käynnin. Helpottavaa, että on paikka, jossa huolista voi keskustella saman kokeneiden kanssa. Mulla taustalla AIS, jonka vuoksi kohdunpoisto tämän vuoden helmikuussa. Kontrollin piti olla puolen vuoden päästä, eli elokuussa, mutta ilmeisesti koronan vuoksi siirtyi ja onkin tulossa vasta syyslomalla. Kohtalon ivaa, sain alun perin pelottavat koepalatulokseni kesälomareissulla Lapissa. Ja nyt Lappiin suuntautuvan syyslomamme jälkeen het seuraavana päivänä kontrolliin. Siinä menee taas loma huolehtiessa. Tosiaan pelko on ollut läsnä jo pari vuotta kestäneen jakson ajan, papa-kokeesta, kolposkopiasta, konisaatiosta, leikkauksesta tähän päivään. Välillä se on taustalla, lähes poissa ja välillä mustaa kaikki ajatukset. Mitä jos. Mitä jos mulla on edelleen kaiken leikkelyn jälkeen se virus aktiivisena. Jos se tekee vielä muutoksia, mitä seuraavaksi leikataan?
Lisäksi on ilmaantunut uusi tunne, katkeruus lääkäreitä kohtaan. Onko teitä muita kohdeltu tutkimuksissa ja sairaalareissuilla hyvin? Avauduinkin muistaakseni tänne kolposkopiakäynnistäni aiemmin. Mutta siis tilanne, jossa menen tutkimukseen, jollaisessa en ole ennemmin ollut, peläten papa-tuloksen perusteella pahinta. Ja minulta ensimmäisenä kysytään: ”Montako seksikumppania sinulla on ollut viimeisen vuoden aikana?”. Siis mitä helv..! Olen ollut 15 vuotta naimisissa, ja vain oman mieheni kanssa. Miksi tuollainen kysymys, muuten kuin ilkkumisen/satuttamisen takia? Netistä tietoa etsineet tietää, että HPV-infektioiden aiheuttamat muutokset vaativat vuosia syntyäkseen eikä niihin viime aikainen seksikumppaneiden määrä vaikuta. Olen miettinyt, että tästä voisi potilasasimiehelle mainita. Lisäksi sellaine erikoinen asia oli, kun leikkauksen jälkeen juttelin huonetoverini kanssa, jolta oli myös poistetu kohtu saman lääkärin toimesta kuin minulta. Syy vain oli eri, hänellä oli iso myooma. Huonetoverille oli selvitetty juurta jaksaen esim. emättimenlaskeuman mahdollisuudesta, miten välttää sitä jne. Minulle oli annettu vain lappu, jossa ohjeistettiin, ettei leikkauksen jälkeen kahteen viikkoon saa ponnistella. Ilmeisesti ei ole väliä, miten seksielämäni käy, olenhan sitä saanut jo riittävästi, kun olen tällaisen HPV:nkin ehtinyt saamaan. Toki olen lukenut netistä kaiken mitä olen irti saanut, mutta näyttää siltä, että tässä on lääkärillä jotain asennoitumisongelmaa. En ole oikein sallinut itselleni tämmösiä ajatuksia, koska olenhan elossa ja leikkaus meni hyvin jne. Mutta tulipa nyt sanottua.. Anteeksi kärjistävä kirjoitustapani.
Sain juuri THL:n tiedotteen kotiin, poikien HPV-rokotteesta. Eipä paljon tarvitse miettiä, rokotetaanko rakas poikamme vai ei.
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän viestiketjuun.