-
Viestit
-
Avataas tämmöinen päiväkirjamainen ketju omille kokemuksille. Jälkikäteen sitten hyvä katsella millainen tästä tulee. Toivotaan onnellista tarinaa.
Taustaa – vuosien varrella PSA noussut. Magneetit ja biopsiat näyttäeet 3+3. Eli aktiiviseurantaa muutaman vuoden ajan.
sitten PSA jatkoi vain nousuaan ja uusinta MRI ja biopsia löysi 3+4.
Nyt on sitten eturauhasen poistoleikkaus ennen joulua tulossa.
Vaimon kanssa asiat puhuttu ja ok hommalle saatu. Nyt on muutama viikko aikaa peuhata toimivilla vehkeillä.
Oma mieli suht rauhallinen leikkauksen suhteen. Kuvittelen tietäväni mihin olen menossa. Luvassa virtsan pidätyksen ongelmia alussa. Ja urheilua kun harrastan, niin varmaankin ponnistuksien ja hyppimisten kanssa ongelmaa myöhemminkin.
Erektion kanssa varmaan tosi haastavaa. Kiitos kun täälläkin on jaettu kokemuksia. Varmaan tuotakaan asiaa ei tiedä muuten vasta kun sen menettämällä. Otetaan siitäkin se mitä elämä suo. Kaikkihan on lopulta väliaikaista.
Jumppaohjeet saatu – taidan treenata niitäkin kevyesti ennen leikkausta. Ajatuksena urheilla reilusti ja olla hyvässä kunnossa leikkaukseen mennessä. Ja kävelyn kautta pyrkiä takaiisn hyvin aktiiviseen elämään myös leikkauksen jälkeen.
ohjeissa on 2kk pyöräilykielto leikkauksen jälkeen – se on yllättävän pitkä. Talvi menee siis autoillessa. No tuo ei isoin ongelma.
Rauhallisin mielin kohti leikkausta!Hyvin tunnut olevan selvillä siitä, mitä on edessä. Ja siksi myös hyvin varautunut tulevaan. Se on hyvä. Kaikki toki olemme myös yksilöitä omine yksilöllisine ominaisuuksinemme. Sekin varmasti vaikuttaa eturauhasen poiston jälkeiseen tilanteeseen. Jumppaaminen on varmasti tärkeää ja kun vaikutat olevan liikunnallinen ja hyväkuntoinen, lienee oikea jumppatavankin omaksuminen sinulle luontevaa.
Omasta eturauhasen poistoleikkauksesta on nyt kulunut jo kaksi ja puoli vuotta ja koko tuon ajan olen käyttänyt vaippoja (Tena level 2), mutta aika lailla kaikki muuttui kun kolmisen viikkoa sitten olin slingaleikkauksessa. Vaippoja käytin varmuuden vuoksi myös tuon leikkauksen jälkeisen viikon, mutta nyt olen kaksi viikkoa ollut vaipaton. Eikä ainakaan juuri nyt ole mitään tarvetta vaippaa käyttää, kun slinga tekee tehtävänsä ja toimii tiivisteen tavoin. Mikä upea tunne! Ja jotenkin tuon vaipattomuuden seurauksena myös on herännyt uudenlainen halukkuus. Tunne on kuin joskus nuorena miehenä. Tosin paikat on tämän viimeisen leikkauksen jäljiltä vielä sen verran arat, ettei kaikki vielä toimi, nähtäväksi jää alkaako vielä joskus toimia.
Toivotan sinulle menestystä leikkaukseen, pitkää pinnaa toipumiseen ja onnistuneita kokemuksia elämästä ilman eturauhasta.
Tervetuloa joukkoon ”Huimahuug” ! Sinun luokituksella ilmeisesti pyrkivät ”säästävään” leikkauksen erektiohermojen suhteen toivottavasti sinulla onnistuu tuossa kohtaa, ettei kyvyt katoa. Meikäläisellä ne katos, onnistuu heikosti piikkihoidollakin. Tuo robottileikkaus kokemus yllätti, että oli niinkin kivuton ja meni hyvin. Enemmän sitä kärsi sen parisen viikkoa katetrista kun piti olla paksu letku nappulassa kiinni. Liikunnallinen kun olen niin piti tuonna aikanakin päästä tekeen reippaita kävelylenkkejä huonostihan siinä kävi kun veti tukoksen rakkoon. Joten kannattaa liikkua mahdollsimman vähän tuonna aikana. Katetri kun poistettiin oli pakko laittaa täysvaippa, kun kaikki tuli suoraa ulos ei ollut pidätyskykyä ollenkaan. Mutta muutamien päivien aikana sitä alkoi oppia jännittään paikkoja ylösnoustessa ja viikkojen kuluessa alkoi helpottaan. Yksi kk ei riittänyt saikkua piti ottaa toinenkin kk, sitten ei paljoa tiputellut enää kuin kovissa ponnistuksissa. Minulle tehtiin leikkaus 6 vuotta sitten ja olin vain 54v. Vielä vaan pitää kulkea seurannassa, kun psa ollut nousussa. Tammikuussa olisi hoitoneuvottelu mietitään laitetaanko hormoonipiikki tai sädetyshoito kehiin.
Harmikseen kun kävin TT kuvauksissa löysivät maksassa mahdollisen pesäkkeen, sitä lisä tutkitaan.Harmittavaa kun tämä palsta on näin hiljainen, jostain syystä kohtalontoverit ei löydä tätä palstaa.
Johan65 – Pitkä ja raskas polku ollut sinulla. Tsemppiä sen kulkemiseen. Onneksi meillä on kuitenkin hyvin toimiva terveydenhoito, josta saamme apua. Haaste vaan on, että vielä eturauhassyöpää ei ole ratkaistu kokonaan, ja lopputuloksena on pitkä hoitopolkuja osalle mieheistä. Valitettavasti sinulle osunut juuri tuommoinen. Toivon parasta ja toivottavasti asiat etenevät hyvin!
Jyrki P – sinullakaan reissu ei ole ollut mutkaton. Toivotaan, että slinga ratkoo asiat hyvin.
==============
Leikkauksen odottelu etenee. Koetan urheilla reilusti ja pitää itseni hyvässä kunnossa. Kuten kertomukset yllä osoittaa, niin säkästä on moni asia elämässä kiinni. Ei voi muuta kuin toivoa parasta.Tarina jatkuu. Operaatio tehty. Kotiin seuraavana päivänä. Olin vielä suht kipeä, kävely sujui kumarassa ja lyhyillä askeleilla.
Aamu nro 2 leikkauksen jälkeen valkeni jo parempana. Kivut ovat vähentyneet isosti ja panadol&burana riittää. Katetri täyttyy hyvää vauhtia ja vaikuttaa lopulta ok systeemiltä.
Tänään vuorossa haavasidosten poisto ja eka suihku. Ihanaa paranemisen polkua.
Yllättävä ilo oli yöerektio. Veikka heräili yöllä vaikka leikkauksesta 2 päivää aikaa. Eli piuhat ja putket siinnä kunnossa että eiköhän toiminnallisuus ole tallessa. Ainakin toiveikkaasti suhtaudun asiaan.
Tuhat askelta aamutuimaan keittiössä kävellen. Jospa ottaisi tavoitteeksi 5000 askelta per päivä.
Toivottavasti toipuminen jatkuu näin sujuvasti tästä eteenpäinkin.Päivä 5 menossa. Kyllähän tämä toipuminen vetää nöyräksi. Ihmettelin, tietämättömyyttäni siis, että kuukauden sairasloma. Alkaa vähitellen selvitä miksi. Toipumisen ja kipujen takia.
Kävin 2km kävelyllä edellisinänpäivinä. Kävelyt menevät ok, mutta iltapäivällä iskee kivut / epämukavuus. Operoitu alue on epämukava – painetta, kutinan tuntuista tunnetts jne. Ei suoranaista kipua, vaan aivan kuin jatkuvasti olisi ”tosi kova kakkonen” tulossa. Ja ei vaan ole tulossa – pöntöllä käyty, kaasua tulee ja homma pelaa siltä osin.
Taitaa vaan olla niin että operoitu alue on sen verran rikki että se tarvitsee korjautuakseen aikaa. Hermot, ylimääräinen veri / neste, poltetut kudokset jne. Siellä on paljon paranneltavaa. Vatsatikit näkee, mutta sisällä tehtyä isointa urakkaa ei näe päälle
Kivut / epämukavuudet muuttavat muotoaan. Minulla ne eivät olleet (siis toistaiseksi) valtavia, mutta epämukavia ja turhia kestää jos ja kun lääkkeitä on. 1. Heräämössä katetri on se eka tunne. Valtava pissa hätä. Hetken kestää kun tajuaa ettå nyt ei auta ponnistelu vaan otetaan rauhallisesti. 2. Sitten tulee vatsan kaasut. Vatsa on pinkeä ja kaasut matkaa suolessa vähitellen. Tåtä kestää pari päivää. 3. Vatsan tikit. Ne tuntuvat alussa ja eståvät liikkumista. Pienessä etukumarassa pitää mennä ja sängyltä nousu on kivuliasta. 4. Ummetus. Kaasu vähitellen tulee. Mutta se kakkonen tulee tuskaisen hitaasti leikkauksen jälkeen. Muutama kerta piti pytyllä istuskella. 5. Nyt päivästä 4 eteenpäin kipu siirtynyt peräsuolen, väliliha jne alueelle. Kipu ja tuntemukset. Vaikea määritellä – kutinaa, painetta, kipuakin. 6. Tietty katetri ja sen pistely ja paine siellä ja täällä. 7. Nyt päivä 4 alkoi vatsatikkien kutina. Paranemista sekin.
Mikään kipu ei sietämätön, mutta ei tässä töitä tehtäisi. Seisominen ja istuminen varmaan tuskaista. Pitää vähitellen vaan totutella näihin. Ja panadol 3x päivä ja otan myös 600mg burana 3x päivä. Turha on pihdata kun voivat kokonaisvalisesti auttaa.
Eli lopulta kai kaikki on hyvin. Nyt pitää vaan malttaa ajan kulua ja elimistön totutella uuteen. Korjattavaa ja rakennettavaa riitää ja se tuntuu nyt. Kävelylenkit lyhenee 5min pätkiksi kunnes iltapäivän kivut ovat kurissa. Maltilla eteenpäin!Näin se menee. Päivä kerrallaan. Kuulostaa varsin tutuilta nuo kokemuksesi. Malttiakin siinä sitten tarvitaan, kun kivut alkavat hellittää, jottei lähde liikaa itseään rasittamaan. Itselläni toimi ikäänkuin automaattisesti. Tein myös itselleni kalenteria siitä, mitä asioita voin milloinkin alkaa tehdä. Kuuden viikon jälkeen sain vasta aloittaa minulle tärkeät sauvakävelylenkit normaalivauhdolla. Päivä päivältä omia kävlylenkkejäni pidensin, jaksamisen mukaan. Yli kolme viikkoa leikkauksesta kului ennenkuin kiersin koko viiden kilometrin lenkkini, rauhallisesti silloin kävellen.
Toivottavasti pääset katetrista kohta eroon. Minä muistan sen melkeinpä viheliäisimpänä koko prosessista. Toki oli se alku heti leikkauksen jälkeenkin hankalaa ja kivuliasta.
Kipuja kannattaa lievittää lääkkeillä. Kivun kanssa ei onneksi tarvitse elää. Käsikauppalääkkeet jos riittävät niin hyvä niin, koska noilla vahvemmilla on aina myös (ainakin minulla) pään sekoittava vaikutus.
Tsemppiä ja vointeja, päivä päivältä siitä eteenpäin mennään.Päivä 9 menossa. Olo muuttaa muotoaan, eli toipuminen etenee. Vatsan haavat alkavat olla kivuttomat ja esim sängyltä nousu onnistuu helposti. Leikkausalueen kivut muuttuneet enemmän kutinaksi. Vatsan toimintakin ei aiheuta välitöntä vessassa käyntiä, vaan olo on normaalimpi. Kipulääkkeitäkin pystyy vähentämään.
Eli tosiaan jokin 4 – 5 päivä taitaa olla ne pahimmat. Tietty heti leikkauksen jälkeen on omat haasteensa, mutta ne eivät tule yllättäen. Tuo parin kotipäivän jälkeinen kipeytyminen – erityisesti iltapäivällä – yllätti kokemattoman.
Vielä vajaa viikko katetria. Mieli alkaa odottaa jo patologin tuloksia poistetusta eturauhasesta.
Kaikki siis hyvin. Luottavaisesti eteenpäin!Päiväkirja jatkukoon – päivä 15. Katetrin poisto tänään. Ei mikään ihmehomma, pikkuisen tuntuu oudolta, mutta siinnä kaikki. Virtsanpidätys heikossa – varmaan sen 10% saa pönttöön ja loput vaippaan. Pari vaippaa tuli täyteen nopsaan. Pitää koettaa treenailla ja toivoa että paraneeko se tästä vähitellen. Haaveena ettå jospa se jäljellä olevassa 2.5vko sairaslomassa vähitellen paranisi. Paineentunne ja kutitus läksivät pois katetrin mukana.
Erektiotesti tehty. Näyttää toimivan suht hyvin. Eiköhän se peruspetipuuhiin riitä. 5mg tabletit aloitettu myös. Testaillaan sairaslomalla tätäkin ja tutkitaan jos paranemista tapahtuu.
2vko lyhyt aika. Mutta posiajatuksilla liikkelle niin eiköhän tästä hyvä tule. Ainakin siitä lähdetään liikkelle.Nyt vaan peukut pystyssä, että virtsan pidätys palailee. Pitkä polku vielä edessä, mutta hyvällän fiiliksellä eteenpäin.
Virtsanpidätys siis huoli.
Päiväkirja jatkuu. Päivä 19. Patologin raportti tuli – 3+4 + ja marginaalit puhtaat. Yes! Vielä hetki 3kk kontrolliin niin se voisi varnistaa että olen syövästä vapaa. (Ja ymmärrän uusiutumisen riskin, mutta sekin lienee hyvin pieni näin matalan tason syövällä)
Palautuminen etenee. Kotona ja yöt käytännössä kuivana. Kävellessä 30min menee näytännössä kuivana, sit alkaa vuotaa. Ajattelin että rajaan lenkit toistaiseksi tuohon 30min. Vain onnistuneita suorituksia kannattaa tehdä.
Teen lantiopohjan treenejä 2-3x päivässä. Appi muistuttaa ja ohjaa. Jätän välistä jos lantion lihakset tuntuvat liian väsyneiltä.
Erektio erinomaisessa vedossa. 5mg tabuja syön kuntoutuksen takia. Ja sanoisin että ei veikka ole ainakaan pehmeämpi kuin ennen leikkausta.
Pientä väsyä ja aikaansaamattomuutta esiintyy. Johtuneeko siitä kun tämä tarina alkaa olla ratkeamassa.
Ja uskaltaa kai tässä jo haaveilla ettå kaikki voisi mennä hyvin – 1. Syöpä pois ja terveeksi. Ja 2. Ilman isoja ongelmia elämässä eteenpäin.
Täällä kaikki hyvin!
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän viestiketjuun.