Lähiomaisella munuaiscarsinoomaa, hoidettu yli 7 vuotta lääkkein sekä sädehoidolla.
Kaikesta seurasi kaksi kertaa sydänaortan repeäminen, tuli proteesi ja stentti.
Nyt tilanne se, että ei voida jatkaa mitään hoitoja.
Aiemmin hoidettiin mm Sutentilla.
Tuntuu haikealta kun tietää, että eivät enää voi mitenkään häntä auttaa.
Hänellä on metareita pääasiallisesti keuhkoissa, keuhkoportissa.
Nykyistä metareiden määrää tai kokoa ei enää tiedetä koska hänen vointiaan seurataan vain palliatiivisesti.
Hänellä on sydämen tahdistin. Yksi munuainen.
Lääkitystä on Digoxiini ja ns napapiikki aamuisin.
Lisäksi lääkitystä eturauhasen liikakasvuun.
Varalla on OxyNorm, kipuihin, hengenahdistukseen.
Hän ei suostu ottamaan OxyNormia.
Syytä ei mielestäni ole muuta kuin vanhan miehen suunnaton itsepäisyys.
Ikää yli 83.
Hän ei pidä käynneistä palliatiivisella, sanoo että siellä vain tiukataan että suostuuko hän DNR kieltoon.
Ei aio suostua.
Hän on täysin orientoitunut, skarppi kuten ennenkin.
Lienen väärässä, mutta eihän se tavatonta ole että haluaisi omaisen vielä jaksavan.
Hän on eronnut, mutta ent vaimo ollut kuukausia hänen luonaan.
Lapsia on mutta kaikilla tietysti omat työt, perhe.