-
Viestit
-
Terve,
Minulta poistettiin eturauhanen robotin avulla elokuussa 2017, psa jäi koholle 0,6, kohoten 0,7. Kirurgin mukaan syöpää jäi virtasarakon kaulalle. Imusolmukkeita poistettiin vajaa 20 kpl ja kahdessa oli syöpää.
Marras- joulukuussa sädehoito ja siinä rinnalla lokakuun alusta- joulukuun loppuun 4 kk hormonihoito.
Huhtikuussa on ensimmäinen tarkastus ja virallinen verikoe. Psa oli helmikuun alussa 0,29 ja testot 0,7. Nyt PSA on 0,43 ja testot 22.6.
Minua nyt tietenkin askarruttaa, oliko eka psa alhaalla hormonilääkkeen takia ja joko se on kääntynyt nousuun, vai johtuuko nousu siitä, että sädehoito ei vielä vaikuta.
Itse itselleni vastaten. Ensinnäkin anteeksi edellisestä epäselvästä kysymyksestä, eihän tuota oikein ymmärrä itsekään.
Siis ennen sädehoitoa, leikkauksen jälkeen 0,6- 0,7.
1 kk. sädehoidon päättymisestä 0,29
2 kk. sädehoidon päättymisestä 0,43
3 kk. sädehoidon päättymisestä 0,30Eikös tuo nyt näytä siltä, että ei se sädehoito ihan hukkaan mennyt?
Ja huomenta!
4,5 kk. sädehoidon päättymisestä 0,21
5,5 kk. sädehoidon päättymisestä 0,20Suunta on oikea, toivon todella laskusuunnan jatkuvan.
Minulle hoitava lääkäri sanoi (sädehoidon jälkeen) että arvot jatkavat laskua pikkuhiljaa, syynä se, että kun sädehoidon jälkeen ”viallinen” solu haluaa jakaantua lisääntyäkseen silloin se vasta kuolee (psa laskee), siksi prosessi on hidas. En nyt muista kuka täällä kirjoitti omasta paranemisprosessistaan 6kk välein sädehoidon jälkeen… suunta oli (usean vuoden ajan) laskeva, eli sinulla tulossa ”vasta” eka 6kk täyteen… suunta on onneksi HYVÄ, laskeva. Tsemppiä ja hyvää kesää Sinulle.
Olen vuosimallia 1957, hoikka ja muuten hyväkuntoinen, paitsi eturauhassyöpä todettiin 2018.
Rauhanen poistettiin robotilla syyskuussa 2018. Leikkaus kesti 5 tuntia ja meni hyvin.
Sen jälkeen pidin katetria pusseineen 10 pv. Se aiheutti kipuja virtsatessa ja oli varsin epämiellyttävä.
Koepalat napsuteltiin keväällä 2018, ja niistä löytyi syöpää, Gleason 7.
Seurasi magneettikuvaus ja mainittu leikkaus.
Leikkauksessa löytyi, lääkärinkin yllätykseksi, toinenkin kasvain, Gleason 9, joka oli tullut hiukan ulos ”kapselista”. Lantion imusolmukkeitakin poistettiin leikkauksessa, mutta ne olivat puhtaat.Seurantana PSA mitattiin 3 ja 6 kk leikkauksesta ja oli molemmissa alle 0,1 eli ok. Urologin ehdotuksesta 9 kk verikoetta ei otettu ollenkaan. 12 kk kontrollissa PSA olikin yllättäen noussut ollen 0,3!
Pidätyskykyni palautui onneksi nopeasti ja on ollut liki täydellinen, on pari tippaa päivässä tulee pikkuhousun suojaan, joita käyttelen, varsinaisia vaippoja ei tarvitse. Jäännösvirtsaakaan ei jäänyt vuosikontrollissa rakkoon yhtään.
Jatkotutkimuksena tehtiin PET-kuvaus, jonka tuloksia nyt odottelen. Oletettavasti hormoni- ja ”Salvage”-sädehoitoja on tulossa.
Nyt sitten jännätään kuvauksen tuloksia ja siitä seuraavia toimenpiteitä.
Liekö jollakin kokemusta vastaavasta, miten tilanne mahdollisesti tästä kehittyy?
Tervehdys Pekkajussi ja muut!
Olen Pekkajussin kanssa lähes samassa tilanteessa. Parhaillaan on menossa toinen hormonipiikki (Enanton 3kk).
Uroligilla kävin 11.10.-19. Sitä ennen oli PSA mittaus, jossa luku alle 0,006 l. mittaamattomissa. Urologilla käydessäni laitettiin toinen annos Enantonia.
Nyt asiani on siirretty onkologeille. Soitin syöpäplk.lle tänään, sairaanhoitaja kertoi lähetteen tulleen ja olen jonossa Salvage sädehoitoon.
Heinäkuussa ennen ensimmäistä piikkiä PSA ehti olla 0,3. RALP oli syskuun alussa 2018.
Jotakin tehdään, kun arvo saavuttaa/ylittää 0,2 arvon. PET-kuvassa kävin huhtikuussa -19. Mitään, missään ei kuvista löytynyt.
Enemmän ers taipaleelta kohdallani osiossa ”PSA eturauhasen poistoleikkauksen jälkeen”.Hei Pekkajussi, aulisjii ja muut.
Aluksi kiva kuulla aulisjii sinunkin kuulumisia ”pitkästä” aikaa. Olin kokolailla samassa tilanteessa nyt viime keväänä kuin Pekkajussi nyt ja aulisjii. Enemmän minunkin taipaleestani ketjussa ”PSA eturauhasen poistoleikkauksen jälkeen” kuten aulisjiilläkin.
Nyt vasta kolmen vuoden jälkeen leikkauksesta (gleason 4+3, hieman marginaalipositiivisuutta ja tyyppiä 5 myös) psa nousi, tosin vain 0.07 asti. Vaihtoehtona oli seuranta tai adjuvanttihoitona sädehoito eturauhaspesään (siis salvage-hoito). Valitsin ja tahdoin sädehoidon, yht. 33 sädetyskertaa (viitenä päivänä viikossa). Sädehoidon jälkeen elokuussa oli psa mittaamattomissa eli HUSilla se tarkoittaa, että psa on alle 0.05. Olen menossa toiseen kontrolliin marraskuun alussa.
Kohdaltani sädehoito oli varmaan paikallaan, käytännössä olin ”kiinni” siinä koko kesän. Kokemuksiani tosiaan enemmän yllämainitussa ketjussa.
Kirjoitelkaa kuulumisia ja vaikkapa ajatuksia elämästä laajemminkin niin että saadaan eloa ryhmiin.
Hyvää syksynjatkoa kaikille kohtalotovereille tällä polulla.
mies.vm 49
Minulle tehtiin avoleikkaus vuonna 2004
s-psa oli ennen leikkausta 5,2 gleason 3+3 patologin lausunto
leikkauksen jälkeen t3 gleason3+4.Viiden vuoden jälkeen psa
nousi 0,5 sen jälkeen sain sädehoidon 33kertaa s-psa ollut
sen jälkeen 0.04-0.1 Nyt tänä vuonna otettiin uusilla menetelmillä
p-psa eli plasmasta ja luku oli 0.02 Eli 15 vuotta on mennyt ilman
mitään lääkehoitoa.Kysyisinkin kummalla menetelmällä psa
yleensä mitataan muualla seerumista vai plasmastaHei. Pekkajussille, mulla oli myös Gleason 4+3, ja leikattiin robotilla laajasti pois 2013. 10mm oli rauhasen läpikasvua ja leikkausmarginaaliin jäi 1mm, ei imurauhasissa. Patologin tutkimuksissa löytyi myös Gleason 9 kasvainta. Otin täydentävän sädehoidon n. 4kk päästä leikkauksesta, 64gy:tä yhteensä. Tämän kaiken jälkeen tähän päivään mennessä PSA on liikkunut 0,01-0,03 välissä. Kerran 2014 syksyllä jouduttiin puhkaisemaan arpeutumia leikkausalueelta (sädehoidoista johtuvaa), kun putki meinasi umpeutua. En kadu hetkeäkään tätä täydentävää sädehoitoa. Tsemppiä kaikille taudin kanssa painiville.
Kuvauksessa ei löytynyt mitään patologista/näkyvää.
Rintojen sädetys seuraa 12.11.2019 yhden kerran, jottei ala rinnat kasvaa, ja sitten hormonihoidon aloitus tabletein (2 v.), lisäksi se sädehoitokuuri leikkausalueelle.
Verikokeena mm. maksa-arvot ennen hormoonikuuria ja uudelleen 1 kk päästä kontrollina.
Näin jatkuu tämä vääntö…Hei jyrkiap, minulla syyskuussa 2019 tehty Ralph-leikkaus. Yksi tuumori vasemmassa lohkossa ja biopsiassa näyttivät kaikki neljä otettua koepalaa Gleason-luokkaa 4+4, mutta patologi löysi lopulta poistetusta rauhasesta hieman myös 5-luokan solukkoa eli lopullinen grading oli ärhäkkä 4+5. Vesikkelit ja imusolmukkeet sinun tapaasi puhtaat, mutta marginaalissa 3mm positiivista ja tässä kohdassa läpikasvua oli 1mm leveydeltä niukat 0,3mm. PSA ennen leikkausta oli noin 5 ja 6vkon jälkeen leikkauksesta PSA 0,05. Sinun tapaasi olen ajatellut ottaa oman mielenrauhanikin vuoksi täydentävän prostatapesän sädehoidon 4kk leikkauksesta eli ensi vuoden alussa. (Kyseessä siis ART, ei Salvage.)
Kuuluiko sinun adjuvanttisädehoitoosi myös lyhytaikainen hormonihoito vai oliko sinulla pelkkä sädehoito-osuus? Tarjottiinko sitä ylipäätään osanan liitännäissädehoitoa vuonna 2013? Nyt tuntuvat suosittelevan lyhytkestoista hormonideprivaatiota sädehoitoa ”buustaamaan”, joka herkistäisi mahdolliset syöpäsolut (,jos niitä on jäänyt) sädehoidolle ja näivettäisi sekä tuhoaisi myös mahdollisesti muualla olevia yksittäisiä syöpäsoluja.
Hei Arttu. Ulkoinen adjuvantti sädehoito tehtiin ilman muuta liitännäishoitoa, esim.hormonihoitoa.
Sädehoitoa ei varsinaisesti tarjottu, mutta ei kielletykään. Se oli minun päätökseni, urologini olisi myös suostunut seuraamaan tilannetta.Hei vaan Arttu70, jyrkiap ja muut lukijat.
Arttu70:n diagnoosi on melkein täysin identtinen kuin itselläni. Itselläni oli myös 5-luokan tyypin solukkoa patologin mukaan ja leikkauksessa 2 mm marginaalipositiivisuutta. Kului vajaat kolme vuotta ja PSA nousi nyt mitattavaksi. Sairaskertomukseni olen aiemmin myös julkistanut näillä foorumeilla.
Kolme vuotta sitten sädehoitomahdollisuudesta keskusteltiin, mutta päädyttiin seurantaan.
Sain nyt viime kesänä 33 kertaa adjuvanttisädehoitoa prostatapesään Meilahdessa ja nyt PSA on ollut kahdessa mittauksessa alle 0,05 HUSin mukaan. Mistään hormonihoidosta ei ollut puhetta kohdallani ennen sädehoitoa. Ehkäpä siksi. että halusin itse sädehoitoa mahdollisimman nopeasti.
Hormonihoito ennen sädehoitoa on varmasti lääkärien ratkaistava tapauskohtaisesti ja itsekin pohdittava asiaa, itselläni hoito meni näin.
Sain nyt elämään toisen kierroksen. siitä kiitos hyvästä hoidosta. Taas mennään siis seurannassa ja eletään täysillä päivä ja mittauskin kerrallaan.
Hyvää syksynjatkoa kaikille saman polun kulkijoille.
Hei vielä Hesari ja muut toverit,
luin kirjoituksistasi toisessa keskusteluryhmässä, että sinulle tuli tiheävirtsaisuusongelmia salvage-sädehoidon loppuvaiheilla. Olisin kiinnostunut tietämään ovatko nämä vaivat jo osaltasi historiaa ja jos ovat, kuinka kauan tilanteen ”normalisoituminen” kesti? Pohdin tässä paraikaa oman sädehoitojaksoni aikatauluja ja sitä, missä määrin kannattaa ”tehdä tilaa” kalenteriin prosessin onnistuneeksi läpiviemiseksi. Erityisesti tuo työssäkäymisen onnistuminen hoitojakson aikana mietityttää, vaikka olenkin lukuisista kirjoituksista ymmärtänyt, että monille ei isompia vaivoja tule lainkaan.
Hei Arttu70 ja muut.
Salvage-sädehoidon alussa minulla oli viikon verran ikään kuin mikrovärinää rakon kohdalla. Hoitajat selittivät, että sädehoito ikään kuin kramppaa rakon poikittaislihaksia.
Puolen välin jälkeen alkoi tiheävirtsaisuus. Minulla kesti tilanteen normalisoituminen n. 1kk hoidon jälkeen. Tätä helpotti saamani Vesicare-resepti hoidon puolivälin jälkeen. Vesicare (minulla oli halvempi rinnakkaislääke) rauhoitti yliaktiivisen rakon. Tavallaan ”unohdin” lääkkeen ja jätin ottamatta päivittäin ja huomasin, että pärjäsin ilmankin eikä enää tarvinnut käydä yölläkään vessassa. En jäänyt siihen ”lääkekoukkuun” kiinni.
Työelämässä voi varautua mahdollisiin oireisiin esim. vaipoilla kuten leikkauksen jälkeenkin. Itselläni tuli jopa pari kertaa housuun hieman, kun juoksin melkein vessaan. Tietoisuus, että pääsi pissille pakotti väkisin laskemaan ennen kuin pääsi pöntölle asti. En pelottele, mutta tilanne oli kohdallani aika hankala. Pahimmillaan piti käydä melkein joka tunti vaikka virtsaa ei juuri tullutkaan.
Eräällä kohtalotoverilla oli sama vaiva ja hän neuvoi minulle oman hyökkäyssuunnitelmansa vessoihin Meilahdessa, jos lähivessat olivat varattuja hoidon jälkeen. Kiitin suunnitelmasta ja hirtehishuumorilla naurettiin yhteistä kohtaloamme. Vessassakaan ei voinut käydä, kun rakko piti olla suht`täynnä ennen hoitoa.
Muitakin lääkkeitä määrättiin varoiksi myös etukäteen: Primperan pahoinvointiin ja Imocur ripuliin. Itse en näitä ottanut apteekista ollenkaan eikä näitä oireita ollut ollenkaan. Lievää löysävatsaisuutta tosin oli vähän aikaa.
Itse olin jäänyt eläkkeelle jo 1,5 vuotta aiemmin, joten minulla ei ollut mitään aikatauluongelmia. Tosin 33 kertaa sitoi jonkin verran, koska poissaoloja ei suositeltu hoidon onnistumisen kannalta ainakaan hoidon loppupuolella. Viikonloppuisin hoitoja ei ollut. Meilahdessa oli myös päiväaikojen lisäksi ilta-aikoja n. klo 20.00 asti, joten itselläni aikojen sovittaminen onnistui hyvin, kun siitä sopi ajoissa.
Nyt elellään ihan normaalia elämää ja omalla kohdallani pääsin varmaan aika helpolla, kun muita pahempia sivuoireita ei tullut.
Joskus mietin, että kohdallani olisi ollut paikallaan adjuvanttisädehoito jo kolme vuotta sitten. Silloin punnittiin asiaa haittojen ja hyötyjen kannalta urologin kanssa ja päädyttiin seurantaan varsinkin, kun PSA-arvot olivat olleet mittaamattomissa eli HUSin mukaan alle 0,05. Se oli silloin sillä hetkellä kuitenkin oikea ratkaisu myös omasta mielestäni. Jossittelu ei kylläkään auta mitään ja tosiaan kiitollisena olen saanut hyvää hoitoa koko ajan ja tilanne on taas normalisoitunut seurantavaiheeseen.
Hyvää syksynjatkoa kaikille kohtalotovereille.
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän viestiketjuun.