-
JulkaisijaViestit
-
22.02.2018, 04.19 #63848necuParticipant
Huomenta Kuopiosta ensimmäinen aamu docen jälkeen ettei ole huono olo jeeee….. torstai toivoa täynnä .ja 2 viikkoa seuraavaan hoitoon, joten eiköhän tästä eteenpäin.Aattelin mieheni kans lähteä virkistäytymään ja käydä ihan ulkona syömäss. Marylle tsempit maanantaihin minäkin aattelin että etukäteen pitäisi tehdä jotain ettei niin kauan kestä tuo pahaolo veden juonti olisi varmaan hyvä juttu kun ei oikein hirveesti vesi maistu.pitäisi jotain vähäkalorista juomaa joka maistuis joltain.Ts
22.02.2018, 08.47 #63851TuikkuParticipantHienoa necu, että olo alkaa olla parempi
Mä surautin just hiukset veks. Kolmen millin terällä kuitenkin, etten ihan klaniksi
Ei se onneks näytä niin pahalta kun pelkäsin! Mulla ei ole ollut lyhyttä tukkaa sitten ala-asteen, että onhan tässä totuttelu. Pelkäsin jo, että koirat juoksee karkuun, kun astun kylppäristä ulos, mutt eihän nuo edes tuijota. Eli kai tää tästä
Aurinkoista pakkaspäivää kaikille!
-t22.02.2018, 11.04 #63852necuParticipantMoi lähen maanantaina Ouluun tyttöni luo katseleen peruukkia eii ole vielä lähteny yhtään mutta varalta pitää olla ja kun on se palvelusetelikin heillä on ihania peruukkeja kun tyttöni on siellä töissä varmaan saan vähä alennustakin jos ottaa aidot hiukset. Ja ennenkaikkea saan nähdä uuden lapsenlapseni joka on ensimmäinen poika .tänään käytiin matkuksessa shoppailemassa aattelin että raskinko ostaa uusia vaatteita jos ne jää pitämättä kaikkea sitä aattelekin hölömö minä. tottakai ostin pari uutta paitaa ja yhdet lenkeily housut ja elämä jatkuu . aurinkoista torstaita kaikille
22.02.2018, 14.00 #63853KirsikkaParticipantHeippa taas. Olen linnoittautunut kissojen kanssa sisälle kun ulkona paukkuu pakkanen. Makuaisti tuntuu parantuneen ceffin jälkeen nyt kahdessa viikossa ja väsyttääkin vähän vähemmän. Kävelymatkat ulkona ovat kyllä lyhentyneet…..tulee hassuja tuntemuksia ja väsähtää. Huimaa, hengästyy ja katselen omia jalkoja jostain kaukaa ylhäältä. Ja astmalääkkeitä kuluu enempi mutta ne saa taas sydämen väräjämään liikaa ja pakko säännöstellä. Värisee jo ihan tarpeeksi näistä sytoista.
Mieli suht pirteä, ne pahimmat ahistukset taitaa sijoittua sinne viikolle sytojen jälkeen? Ehkä. Tänään pääsee pitkästä aikaa ihan ulos ULOS eli iltaelämään mukaan. Autokyydillä konserttisaliin alkuillasta ja takaisin kotiin ennen yhdeksää 🙂 Hyvin vähäiseksi nuo riennot ovat jääneet. Ei jaksa valvoa ja tungokset, kuumuus, humalaiset ja pöpökammo pitää kotona. Itse olen juonut max lasin viiniä kun sytoista on ollut se melkein kolme viikkoa aikaa. Eikä edes tee pahemmin mieli.
Mukavaa pakkaspäivää täältä Helsingistä myös.
23.02.2018, 06.45 #63854MaryParticipantMoi kaikille,
Ihana kuulla, kun kaikilla alkaa olo helpottaa ja mieliala korkeemmalla
No minulla oli eilen se eka cef ja ei menny ihan putkeen….sain siitä punasesta litkusta allergisen reaktion ja laittovat sit kunnon annoksen kortisoonia. Sitä kolmatta lääkettä ei sit uskaltaneet tiputtaa, harmitti kyllä ja itkukin tuli. Mutta hoitaja lohdutteli kyllä, että ei tässä mitään hätää. Nyt on sit lääkäri ennen seuraavaa tiputusta kun miettivät että millä lääkkeillä jatketaan.
Eilen olin tosi väsynyt sen tiputuksen jälkeen ja yölläkin heräilin vähänväliä.
Pitää nyt lepäillä ja voinnin mukaan taas liikkeelleIhanaa viikonloppua kaikille
23.02.2018, 10.12 #63856KirsikkaParticipantVoi Mary…..oon pahoillani sun puolesta. Just kun hehkutin miten kaikki varmasti menee hyvin ja se on helpompi lääke. Mutta näköjään näistä ei voi tietää kun kaikki ollaan erilaisia. Onneksi sytoja on monenlaisia niin eiköhän sieltä lääkkeet löydy! Kävihän mullakin sen kapesitabiini-sytotabun kanssa niin että ei pystytty jatkamaan. Ja kieltämättä masensi kun siitä sanottiin ettå on ainoa täsmälääke tämän tyyppiseen triplanegasyöpään….että onko tässä nyt sitten huonommat mahdollisuudet kun mennään pelkillä suoneen annettavilla. Mutta ei näille takaiskuille oikein voi itse mitään.
Mukavaa viikonloppua, lepoa ja aurinkokin paistaa!
23.02.2018, 10.41 #63857necuParticipantMoi. Voihan Mary mutta jospa ne löytäis vaihtoehdon hoidolle.Tsemppiä hirveesti Mary.olo itsellä nyt vähän parempi ei tarvinu ottaa kuin pari buranaa.Se näissä myrkyissä on kun ei tiedä miten niitä sietää. Itselläkin sitten on joku toinen aine laitetaan niin voi olla ettei siedä sitä mutta kaikki aikanaan.On maku mennyt ei maistu kahvi ja tänään käytiin meksikolaisessa syömässä niin otin oluen mutta mikä maku aivan karsee ei voinut juoda (oluen ystävä) olen aina ollut. ei todellakaan minkaanlaista makuaistia mutta mukavaa viikonloppua kaikille.
23.02.2018, 11.08 #63858MaryParticipantKiitos tsempeistä juu ei pidä lannistua, eihän näille mitään voi.
Minäkin aattelin että ihan läpihuuto juttu nää hoidot, kun oon 42v ja terve aina ollu, eikä lähisuvussa mitään syöpiä juuri ole..
Mutta eikun rintarottingilla kevättä kohti24.02.2018, 09.57 #63859TuikkuParticipantVoi kurjuus Mary, mutta eiköhän sullekin tosiaan löydy vielä sopivat aineet .
Mä kävin eilen verikokeissa maanantain tiputusta varten ja säikähdin kun hoitaja soitti iltapäivällä perään
On kuulema maksa-arvot nousseet…
Ei hälyttävästi, mutta yli suositusten kuitenkin… Heti alkaa päässä käymään sen valtainen ajatuksenjuoksu, että mistähän johtuu ja nouseeko ne edelleen jne…
Toivon että johtui vaan panadolin napsimisesta, kun tuli niitä vedettyä päivittäin viikon verran ekasta sytosta. Se kun tuntui auttavan luusärkyyn.
Joka tapauksessa maanantaina tiputellaan lisää. Sen jälkeen ei oo enää kuin neljä kertaa jäljellä, jihuu
-t24.02.2018, 10.44 #63860necuParticipantMoi Tuikku minulla on ollut maksa-arvot korkealla aina 125 jotain ja nyt oli viimeksi 116 panadol nostaa minulla maksa arvoja joten en voi käyttää ainoastaan buranaa ja silti aloitettiin hoito .mutta mulla on aina ollut yläkantissa .toivon ettei nousisi enempää koska on jo rajoilla . tsemppiä
25.02.2018, 06.46 #63863LeijonaParticipantHei! Sain rintasyöpä diagnoosin muutama päivä sitten, gradus 1, vahvasti hormoni positiivinen kumpaankin hormoniin (100%), her2 neg ja solujenjakautuminen 10%. Nyt odottelen leikkausta ja pelko syövän leviämisestä valtaa mielen tuon tuosta. Tiedän kuitenkin, että tilanteeni näyttää tässä vaiheessa melko hyvältä mutta kuinka hyvin noihin paksuneulanäytteisiin voi luottaa? Ikää on vasta 35 vuotta joten olen vielä melko nuori rintasyöpään sairastunut. Mieliala vaihtelee päivän mittaan tuhat kertaa, piinallista tämä jatkuva odottaminen.
25.02.2018, 08.42 #63867necuParticipantHei Leijona olen niin pahoillani että sinulle tuli tämä paha ,mutta näillehän emme voi mitään eikä itseä syyllistämällä ainakaan. mutta sinulla solujen jakauma on hyvä. paksuneula on ainakin minun kohdallani luotettava sama tulos oli kuin patolgin loppulausunto.ainoastaan se oli isompi kuin siinä ultrassa eli mangeettikuvissa oli isompi 2,5 cm kun se oli 1,5 ultrassa. Itse sairastuin joulukuun puoleesa välissä ja 12,01 oli jo leikkaus. nyt on sitten hoidot alkaneet. Ne on yksilöllisiä .Tsemppiä kovasti odotteluun koska se tuntuu niin pirun pitkälle.Mieliala vaihtelut kuuluu asiaan itsellä ne on niin laidasta laitaan kun voi. Mutta täällä on mukava ryhmä meitä niin ollaan toisemme tukena.
25.02.2018, 09.47 #63871TuikkuParticipantTervetuloa Leijona
Ihan perseestä on tämä tauti, mutta niin vaan se on läpi käytävä, jokainen tyylillään.
Tuo odotus on piinallista, se aika ei varmaan unohdu koskaan. Mutta niin vaan ne päivät kuluu, tunti tunnilta ha kohta huomaat että hoidot on jo käynnissä
Itsellä on huomenna toinen sytotiputus.
Mä en saanut paksuneulanäytteen jälkeen mitään luokituksia, muuten kuin että pahis on ja leikkaukseen mars.
Vasta reilun kolmen viikon jälkeen leikkauksesta sain kuulla että gradus 2… Että voin todella sanoa tietäväni, miltä odotus tuntuu!
Mutta kuten sanoin, aika kuluu vääjäämättä, onneksi.
Mielialat menee mullakin edelleen ihan vuoristorataa, mutta pikkuhiljaa olen alkanut viettää enemmän aikaa siellä yläkurvissa kuin alhaalla.
Johtuisiko osin saapuvasta keväästä ja valon lisääntymisestä.
Tsemppiä Leijonalle ja meille kaikille tulevaan viikkoon!
-t25.02.2018, 11.41 #63873LeijonaParticipantHei Tuikku ja Necu!
Kiitokset vastauksistanne, tämä taitaa tosiaan olla se paras palsta mistä saa tietoa ja voimia tähän uuteen arkeen. Valtaosan ajasta olen positiivisella ja hyvällä mielellä mutta sitten tulee aina niitä ojanpohjia… Kuulunee kuitenkin asiaan! Leikkaukseen aikaa parisen viikkoa ja tuo leikkaus ei juurikaan jännitä mutta sitä edeltävät tutkimukset sitten sitäkin enemmän. Mangneetissa olen jo käynyt ja leikkaussuunnitelmakin on jo selvillä, ellei mitään yllättävää nyt sitten tule. Minulta poistetaan ilmeisesti koko rinta ja tehdään uusi jo samassa leikkauksessa vatsamakkarastani. Leikkaus on iso ja kestää pitkään mutta uskon, että toivun siitä oikein hyvin. Toivon itse isompaa leikkausta osapoiston tilalle kun olen vielä niin nuori. Lukemani perusteella nuorille suositellaan kokopoistoa uusiutumisen ehkäisemiseksi vaikka se ei tokikaan varmaa ole. Itse tätä tosiaan lääkärille ehdotin ja lääkäri oli kanssani samaa mieltä. Jatkot selviää sitten leikkauksen jälkeen. Ultrassa kainalo oli puhdas mutta se ei kai vielä ole mitenkään varmaa? Jos olen super onnekas niin voi olla, että selviän tästä kaikesta leikkauksella ja hormonilääkehoidolla mutta olen toki varautunut ottamaan koko setin vastaan! Toivottavasti teillä muilla sujuu hoidot suunnitelmien mukaan ja pääsisitte mahdollisimman siedettävillä sivuvaikutuksilla! Itse yritän ajatella tätä tulevaa matkaa seikkailuna (jota en toki kenellekään toivo) joka opettaa jos ei muuta, niin ainakin kärsivällisyyttä!
25.02.2018, 13.29 #63874TuikkuParticipantHyvä Leijona!
Hieno asenne sulla 🙂 Opettavainen tämä matka todellakin on , itsellä on ainakin tässä parin kuukauden aikana mennyt jo aika moni periaate uusiksi. On ollut aikaa miettiä, mikä elämässä on tärkeintä. Kärsivällisyys ei ole koskaan kuulunut mun hyveisiin, mutta nyt tuntuu, että ehkä pinna on jo alkanut venyä. Tosin lasken päiviä ja miltei tunteja toukukuun 21. päivään, jolloin alkuperäisen suunnitelman mukaan tiputetaan viimeinen syto. Tietysti matkan varrella voi tulla kaikenlaista, mikä voi siirtää aikatauluja, mutta tällä tietoa roikun tuossa päivämäärässä kynsin hampain 🙂
Se olisi hienoa, jos selviäisit pelkällä leikkuulla ja hormooneilla, toivotaan kovasti.
Kiitos necu, rauhoitti hieman, kun en olekaan ainoa jolla nousee maksa-arvot. Tylsää tosin kun sullakin on ongelmia, mutta nyt mäkin tajuan olla erossa panadolista.
-t26.02.2018, 10.15 #63876MaryParticipantMoikka kaikille ja Tervetuloa Leijona,
Hieno asenne sulla Leijona, se helpottaa paljon näissä syövereissä…
Itselläni ainakin meni niin, että alkujärkytyksen jälkeen tarvitsin paljon seuraa ja tukea, eihän sitä heti edes tajunnut todeksi. Sitten halusi omaa rauhaa ja käsitellä asioita omassa päässä. Jotenkin kai se luonto hoitaa niin että asiaan osaa suhtautua ja jostain saa sitä voimaa….Mulla ollu ihan ok olo muuten torstaisen hoidon jälkeen, paitsi noi hiton kuumat aallot parin tunnin välein, pitänee niihin jotain helpotusta pyytää. Ja sydän jyskyttää… liekkö lievemmät oireet kun jäi yks myrkky pois.
Mukavaa alkavaa pakkasviikkoa kaikille
26.02.2018, 17.17 #63880KirsikkaParticipantTervetuloa Leijona 🙂 Näin gradus 3 ja triplanegasyövän saaneena, tuo sun kuulostaa tosi kiltiltä versiolta. Gradus ykkönen on vähiten ärhäkin ja kuulemma nuo vahvasti hormoneihin reagoivat, myös reagoivat hoitoihin tosi hyvin. Ja se että saat uuden rinnan samalla, tosi hieno homma!
Kävin tänään lääkärissä, piti olla sädehoidon suunnittelu mutta ei sitten ollutkaan…pöh. Lääkäri sanoi että tämä oli nyt tälläinen tavallinen käynti kun hän sai kuulla ettei hän enää tee suunnitteluja. Sieltä sädehoitoyksiköstä tulee kutsu kirjallisena. Arviolta alkaa huhtikuun puolessa välissä ja kestääkin ehkä vaan kolme viikkoa kuuden sijaan koska imusolmuke oli puhdas.
Ja sain vahvistuksen sille että kyllä ne nyt sitten vaihdevuodet perhana ovat ja pysyvät…..juuri täytin 46 v. Kiitos sytojen.
Ja Mary, kysyin onko niihin jotain lääkettä mitä me syöpäpotilaatkin saamme käyttää. Sanoi että jos pahenee ja kärsin niistä kovin, on olemassa joku ns. mielialalääke jota käytetään näihin. Toimii siis kuumiin aaltoihinkin, kysyin koska kuulosti niin hassulta. Lääkkeen nimeä en tietenkään muista.26.02.2018, 18.43 #63881TuikkuParticipantIltaa 🙂
Mulla oli tänään syto nro 2. Meni varsin kivasti taas, ei ongelmia.
Viime yön tosin piehtaroin omassa hiessäni, kun iltakortisonit alkoivat potkia…
Pyysin että lääkäri kirjoittaisi mulle Imovanea, ettei tulisi edellisen kaltaista valvomisputkea, joka taas potkaisi sen 24/7 migreenin pääälle… Otin myös asiakseni juoda tällä kertaa paljon vettä, 3 litraa päivässä. Aion myös hyökätä ummetusta vastaan heti ensi metreillä ja vatsansuojalääkket aloitin aamulla näräsystä vastaan. Tavallaan nyt helpompaa, kun tietää mitä on tulossa vastaan, osaa valmistautua 🙂
Saan myös jatkaa kortisonia pari päivää pienentäen annosta, kun murehdin perjantaista konserttia, johon ostin liput jo syyskuussa. Perjantai oli viimeksikin jo aika kova päivä… Tämä asteittain kortisonin laskeminen voisi vähän siirtää sitä.Noista vaihdevuosista, mä oon 44-vuotias ja viiden vuoden hormonihoito edessä… Lääkäri sanoi, että jos menkat jatkuu vielä sytojen jälkeen, niin munasarjat pitää ”hiljentää” piikittämällä. Itse ehdotin sitten, että eiköhän tempaista koko munasarjat veks samoilla lämpimillä. Ensin lääkäri vähän takelteli, mutta kirjoitti sitten määräyksen, sytöjen jälkeen munasarjojen poisto tähystyksellä.
Mummotautia odotellessa siis 😀
-tPs Löysin parin mutkan kautta facebookista ryhmän Rinnakkain, se on rintasyöpäpotilaille tarkoitettu vertaistukiryhmä. Siellä on vähän vilkkaampaa kuin täällä, päivittäin paljon asiaa. Käykää liittymässä, jos ette jo oo 🙂
27.02.2018, 11.06 #63902MaryParticipantMoi,
Tohtiikohan noita mielialalääkkeitä alkaa syömään pitää kysästä seuraavalla käynnillä niistä tarkemmin.
Mullakin sädetystä kolme viikkoa sytojen jälkeen ja myös viiden vuoden hormonilääkitys..
Taitaishan nuo joutaa munasarjat pois täälläkin päässä… kyllä tää mummotauti on ainakii itellä nyt se pahin vaiva, kahen tunnin välein herättää… mut ei oo vielä herrmo menny27.02.2018, 16.32 #63904TuikkuParticipantMitä lääkkeitä sulle Mary on määrätty?
Mä söin pari vuotta Cipralexia ja voin sanoa, että siinä tilanteessa se oli mulle lottovoitto!
Mut mulla oli kyllä silloin jo fyysisiä oireita ahdistuksesta ja niiden poisjääminen tuntui uudelta elämältä
Ainakin noista ssri lääkkeistä pääsee helposti eroon halutessaan, ei jää riippuvuutta. -
JulkaisijaViestit
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän viestiketjuun.