-
Viestit
-
Heippa! Täällä ollaan kun uni ei tule. Minulla on yöunet sytohoitojen aikana olleet aika kehnot vaikka yleensä nukun aina hyvin. Nyt saan kyllä heti unta mutta herään monta kertaa ja sit ei aina meinaa saada uudestaan unen päästä kiinni. Ensi viikolla alkaa CEFfit. Oletan että niistä tulee vähemmän sivuoireita kuin dosetakselista. Pistin neulastan joka dosetakselin jälkeen.
Olen Orivedeltä. Yleiskunto on romahtanut hoitojen vuoksi. Leposyke on koko ajan yli 100, usein 120 . Mutta kestää kestää!!! Syöpä saa kyytiä ja luvan lähteä käpälämäkeen ?
Kiva kun on edellä kulkevia niin minä saan etukäteistietoo vähän mitä ois tulossa. Kertokaa ootteko saaneet pahoinvoinnin estettyä Cef hoitojen aikana millä konstein. Sitä pelkään eniten.
Olet EveP kyllä taistelija kun sulla on muutakin vaivaa. Tsemppiä! Ja muille kanssa tsemppiä!
Eilen alkoi hiuksia lähtemään. Päänahka on jännän arka. Nukuin keittiömyssy päässä muttei siellä ollut mitään. Ehkä sit illalla saunassa… Olo alkaa olla normaali viikon päästä toinen doketakseli.
heipsan!!! sain maanantaina ensimmäisen CEF-tiputuksen, eilen keskiviikkona oli vasta huono olo, otan pahoinvointiin primperan lääkettä ja mulle se on riittänyt. tietyt hajut saa yökkimään ja jopa suklaa laatikko joka oli olkkarinpöydäl sai mut yökkimään… koitan kutenkii syödä aina jotain mieli tekee oikeestaan vaan kaikkea raikasta kuten omenaa tai kylmää jaffaa 🙂 Neulasta mun pitää edelleen pistää vaikka kuulemm tän syton kanssa ei monestikaa tarttee. Se tekee taas luu ja lihassäryt ja flunssan tunteen. Väsymystä edelleen mulla ja eilen oikeastaan vain nukuin ja yönkin nukuin, ja eilen rintaani koski jossa tää syöpä on, odotan jo niin että kaikki tää olisi ohi ja pääsis normaaliin elämään terveenä!!!! mulla on täs edessä marraskuussa sydämen katetri hoito, sellanen et nivusesta viiää katetri sydämeen, koska mul on rytmihäiriöitä jotka haitnneet mun elämää vielä kun olin töissä,nyt vähän vähentyneet kun vain kotona saanut olla. semmosta täällä tänään, kohti parempaa toivottavasti 🙂
Moikka taas Naiset! Tässä olen ollut niin järkyttävässä tilassa muutaman päivän ettei ole osannut edes tänne kirjoitella!!,minun vanhemmalani siskoltani(59v). löydetiin maanantaina KEUHKO SYÖPÄ joka on levinnyt pahasti!!, rupeevat antamaan SYTOJA et saisi hieman elinaikaa lisää,hänen toiveensa on et saisi nähdä vielä joulun.KYLLÄ TÄMÄ ON NYT NIIN NIIN AHDISTAVAA!!näin se vaan ihmis elämää koettelee,että ei koskaan tiedä mitä eteen tulee,silti pitäisi joka päivä elää ILOLLA vaikka sairastaakin!!VIHAAN TÄTÄ!!! T.pave65
Voimia tarvitaan, juuri tuollainen läheisen ihmisen sairastuminen tälläiseen sairauteen jonka koko karmeuteen on itse joutunut perehtymään kirpaisee pahasti. Olen lukenut teidän ladyjen keskusteluja täällä, nyt tämä viimeinen käänteen vuoksi tuli tarve myös osallistua vaikka rintasyöpään en ole niin perehtynyt. En ole mikään trolli vaan mulla on etäpesäkkeinen paksusuolen syöpä, leikattu helmikuussa ja heinäkuussa leikattu maksa, keuhkosta kasvain hävisi sytostaateilla. Sytot jatkuu, mulla oli alussa aika toivottoman tuntuinen tilanne, nyt tuumoriton irrallisten syöpäsolujen tuhoaminen menossa.. toivottavasti myös siskollasi tulee positiivinen käänne. Toivotan voimia sinulle pave65.
Se on vaa kummaa kun ihminen jolla on jo jotain, saa vaa lisää taakkaa harteilleen, itsekin möyrinyt aikanaa suossa ja luulin sieltä nousseeni niin eikös syöpä iskenyt.. Kuukausi sitten hautasimme isän äidin, joka oli meille isästä muistuttava , tuntuu kuin se side olisi katkennut, vain me serkukset toivottavasti pidämme yhteyttä ja muistoja yllä…isää edelleen myös kova ikävä ? ihmiset usein toivottelee voimia ja jaksamista, mutta välillä tuntuu mistä sitä voimaa ja jaksamista?? Eipä täs muuta voi kuin elää päivän kerrallaan ja koittaa jostain sitä voimaa ammentaa, mulla on lapset ja äiti ja sisarukset ja niiden lapset, on ystäviäkin, ja monesta heistä huomannut kuka on aito ja kuka ei… Tän syövän aikana omakin ajatusmaailma ja arvot on muuttuneet.. Ei jaksa pienistä asioista turhaa stressaa! Joo, tän CEF hoidon aikana oon voinut paremmin, huonoo oloo ottanut primperania . Yöunet jotenkii huonoja vaa, tuntuu leposyke jyskyttävän leväteskin. Mutta näillä mennään, toivoen parasta ?
Hienoa Hogan että hoidot on tehonneet. On vain jaksettava tsempata itseään eteenpäin… yritettävä löytää jotain mikä vie ajatukset pois sairaudesta. Mulle se ainoo tapa on metsässä kävely.
Ja Pave…tiedän kokemuksesta että läheisen sairastuminen saattaa olla kovempi pala kuin oma sairaus. Omat hoitosi taitavat olla jo loppusuoralla joten on tärkeää että jaksat huolehtia itsestäsi ja samalla tukea siskoasi ja tsempata että hoito puree.
Kaikille syövän kanssa kamppaileville paljon tsemppiä!
Eve. Ollaan näköjään samaan aikaan täällä. Kiva kuulla että voit hieman paremmin. On totta että aina toivotetaan voimia ja jaksamista… joku?? on joskus sanonut että enempää ei meille taakkaa anneta kuin jaksamme kantaa. Uskotaan ja toivotaan parempaa aikaa eteenpäin.
Kiitoksia Naiset tueasta ekas! ! Tipat on ohitse minun kohdaltani!(toistaakseksi)Aloitin hormooni hoidon viime lauvantaina,ei ole ainakaan tähän päivään asti mitään muutosta olotilaan ilmennä.Kävin viimeviikon perjantaina hakemassa lääke kuurin tuohon kamalaan yskään,se on nyt syöty,olo on sen suhteen helpottannut,mut vasemman puoleinen rintakehä on nyt niin pirun kipeä et oiskko kylkiluu rapsahtanna rykimisellä. Kyllä olen siskoni tukena ihan 200%:lla,se on nyt minulle tällä hetkellä tärkein asia,muut asiat on tois sijaisena.
Hei. Olen 36 v ja minulla todettiin rintasyöpä toukokuussa 2015. Syöpä oli 3,2 cm × 2 cm levy rinnan yläosassa, joka oli kasvattanut juuret rintalihakseen. Tarkoitus oli hoitaa sytostaateilla 8 kertaa ennen leikkausta. Miesystäväni teki oharit ja muutti pois luotani aikuisten lastensa kiristyksen vuoksi kesken pahimpien sytostaattihoitojen, jolloin maailmani romahti. Kuudennen hoidon jälkeen rukoilin leikkaukseen pääsyä.
Leikkaus tehtiin vajaa kolme viikkoa sitten. Leikkauksessa poistettiin koko rinta, alla oleva rintalihas sekä kainalot tyhjennettiin. Parin viikon päästä tulee tieto jatkohoidosta. Olen niin henkisesti kuin fyysisestikkin aivan lopussa.
Hei meni. Olipa aika ikävä temppu jättää toinen just kun olisit tarvinnut tukea. Toisaalta jos ei kestä toisen sairautta ei sellaisen perään kannata haikailla. Nyt on sinulla leikkaus takana ja jatkoa seuraa kun ovat tutkineet kasvaimen. Hyvin ne hoidot menee olet nuorikin. Itsellä 2sytoa takana. Muusta en muista syöpää kuin peilistä katsoessa…tosin pidän kotona huivia yötäpäivää. Kaikkea hyvää tulevaan Sinulle.
Hei. Täällä kirjoittelee 36-vuotias Jonna. Minulla todettiin rintasyöpä 8/2015. Syöpäkasvain oli paikallinen ja pieni. Hoidot aloitettiin leikkaamalla kasvain pois ja tekemällä vartiaimusolmuketutkimus. Minulle tehtiin siis rinnan osapoisto. Imusolmukkeet oli onneksi puhtaat. Nyt takana on kolme sytosaattihoitoa ja kolme on vielä jäljellä. Tämän jälkeen vuorossa on vielä sädehoidot ja hormoonihoito, eli kaikki mahdollinen varmuuden vuoksi, näin olen ymmärtänyt. Ensi viikolla saan ensimmäisen CEF:in. Hieman jännittää mitä oireita CEF:stä minulle tulee…lähtevätkö hiukset nyt vai ei sitten ollenkaan… Kolme ensimmäistä hoitoa meni suht hyvin… Pieniä sivuoireita lukuunottamatta. Minulla on siis vielä Hiukset, kulmakarvat ja ripset tallella. Muu karvoitus on lähtenyt melkein kokonaan.
Olen pystynyt elämään suht normaalia elämää, teen tällä hetkellä puolikasta työaikaa ja opiskelen iltaisin.
Olisi kiva kuulla mitä kokemuksia teillä muilla on CEF hoidosta ja yleensäkin syöpään sairastumisesta.Mennään Positiivisella asenteella eteenpäin! Mukavaa joulun odotusta kaikille!
JonnaMulla hiukset lähti ekasta sytosta sen 2vk jälkeen… Mulla vielä 1 cef- tiputus ja arvioitu leikkaus 4.1.2016. Tapaan krurgin niin kertoo millanen leikkaus on… Nyt vast mulla alkoi ohenee kulmakarvat ja ripsiäkin lähtenyt, ja kynnet kovettuneet koppurax, hohhhoijaaaa.missäspäin maailmaa te muut asustatte? Itse uudellamaalla. Joko joulua kovasti laittelette???
Hei,
Olen 55-vuotias, kahden aikuisen lapsen äiti Uudeltamaalta. Sairastin 2009-2010 NonHodgkinin-taudin, joka onneksi varhain havaittuna ja kilttinä versiona saatiin hoidettua yhden pesäkkeen poistolla ja sytostaateilla n. 1/2 vuodessa. Helmikuussa sain siitä puhtaat paperit ja nyt Lokakuun lopulla seulonnassa löytyi rintasyöpä. Ensin näkyi vain yksi reilun sentin pesäke vasemassa rinnassa, mutta magneetissa tarkentui 1 kpl n.2 cm + 1 kpl 0,5 cm ja 1 kpl 0,6 cm, lisäksi kahdessa suurentuneessa kainalon imusolmukkeessa syöpäsoluja. Viime viikolla poistettiin vasen rinta ja kainalon imusolmukkeet + rasvakudosta. Lihakset ja hermot onneksi säilyivät. Tänään otettiin dreeni pois ja ylihuomenna pitäisi olla lääkärin tapaaminen, jossa kerrotaan jatkohoidoista. Yleensä kuulemma leikkauksen ja tapaamisen välillä on kaksi viikkoa, mutta yrittävän joulun takia nopeuttaa. Nyt jännitetään ehtiikö patologin lausunto ajoissa.
Olen voinut koko ajan hyvin ja ollut reippaalla mielellä. Kainalo jonkin verran turpoilee, mutta ahkeralla jumppaamisella olen toistaiseksi saanut nesteet lähtemään liikkeelle. Kävelylenkit tekevät myös hyvää, sekä mielelle, että imunesteiden kierrolle. Saa nähdä mitä tuo dreenin poisto nyt vaikuttaa.
Mukavaa Joulun odotusta teille kaikille. Ei aleta liikaa touhuamaan, eihän 🙂Heippa.
Täällä olis 36- vuotias triplanegatiivista syöpää sairastava kahden pienen ( 4 v. ja 17kk) lapsen äiti. Patti löytyi 30.10.2015 ja rinnan kokopoisto tehtiin 23.11.2015. Kasvain oli kooltaa 33mm, imusolmukkeet puhtaat. Hoidot alkaa 21.12 kolme kertaa Docetaxel ja kolme kertaa FEC. Säteitä ei anneta. Löytyykö täältä muita triplanegatiivisia kohtalotovereita?
Joulun olen laittanut kuustavaille valmiiksi. Rentoudun syömällä suklaata, polttamalla kynttilöitä ja kuuntelemalla iloisia joululauluja.
Hyvää joulua kaikille! 🙂Hei kanssasisaret. Mitä kuuluu? Keskiviikkona minulla ensimmäinen CEF. Niin pelkäsin minkälainen pahoinvointi siitä tulee. Mutta yllätys…ei mitään vain hiukan alavireinen olo. Otin molempia määrättyjä lääkkeitä ohjeen mukaan.
Olen kestänyt hoidot hyvin eikä kunto ole kummemmin laskenut vaikka lääkäri epäili että lenkki lyhenee yhteen kilometriin…no vielä ehtii mutten usko. Lenkkeilen joka päivä ja yritän myös painoja heilutella kotona.
Voimia kaikille syövän kanssa kamppaileville. Mukavaa joulunodotusta:-)
Hei! Minulla leikattu vasen rinta 9.12 ja imusolmukkeet kainalossa alustavasti puhtaat, tarkempia tietoja odotellessa, leikkauksen jälkeen turvotusta / nesteenkertymää joka painaa haavan alareunassa, vaikea päästä punktointiin…. Ei kuulemma voi olla kipeä eikä tarvii tehdä mitään sille… Päivystykseen sattui ihana nuori kirra harjoittelija joka otti puolitoista ruutallista nestettä ja joulu meni hyvin, nyt taas pahkura.. Miten voisin estää kertymistä, teen jumppa liikkeet useasti päivässä, käyn kävelyllä ( jota hidastaa vain tuo kiristävä pahkura) ja puristelen kättä nyrkkiin. Mieli tuppaa madaltumaan pahkuran kasvun myötä, ti pitäisi tulla patologin lausunto.
minut leikattiin 4.1 kirurgisella, rinnan koko poisto ja kainalon kaavinta… 12.1 saan dreenin pois, elämä dreenin kanssa syvältä( roikkuu mukana ja ulos tee yhtää mieli). 20.1 tapaan kirurgini jolla toiv hyviä uutisia!!! jatkoon lupailtu sädehoitoa ja hormonihoito vielä, sytostaatithan sain ennen leikkausta 6krt. töihin paluusta ei vielä mitään tietoa, kovasti kyllä ootan kun alkaa tää tekemättömyys ahdistaa pikkuhiljaa… päivät on niiin pitkiä
Torstaina sain toisen CEF:n. Myös neulastan. Eilen oli kuvottavaa oloa ja otinkin määrättyjen lääkkeiden lisäksi pari kortisonipilleriä. Ekan cefin jälkeen joulun tienoilla oli pientä iltapäiväkuumeilua…johtui kuulemma rasituksesta?? Niinhän se laski aina iltaa kohden.
Nyt on taas reipas olo ja aamulenkki järven jäällä tehty.
Eve, koita kestää kyllä pian helpottaa kun haavat paranee ja pääset liikkumaan. Tsemppiä kaikille 🙂
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän viestiketjuun.