Sippies, menitkö ottamaan sen näytteen? Tuo nesteen tulo ei minusta kuullosta hyvälle. Minulla todettiin rintasyöpä nyt kesän lopulla. Mitään kyhmyjä tai herneitä ei ollut. Olin viime vuonna mammografiassa ja luotin siihen, että kaikki hyvin. Nyt jälkikäteen tajuan enemmän lukeneena kuinka pian rintasyöpä voi mammografiasta huolimatta puhjeta. Itselläni kaikki eteni nopeasti. Minulla oli nänni painunut vähän sisään(minusta se ei näyttänyt oudolta, miehestä näytti ja hän ”pakotti” mut lekuriin.) Samantien otettiin kuvat, ultra ja näyte, kahden päivän päästä todettiin pahalaatuinen kasvain. Minä en ole kerennyt pysähtymään, en vieläkään tajua, että tämä kävi. Ehkä siksi kun tunnen voivani niin äärettömän hyvin. Leikkauksen jälkeen pystyin heti kävelemään pitkiä lenkkejä, nyt eka sytostaatti takana (ja vieläkään en osaa ajatella itseäni syöpäpotilaana). Siitäkään ei oireita, seuraava hoito ensi viikolla. Tiedän, että jossain vaiheessa varmaan vaikeuksia tulee, mutta en suostu silti niitä odottamaan. Oma positiivinen mieli on toistaiseksi auttanut niin paljon, omalla kohdalla voisin sanoa, että se on kaiken a ja o.
Siksi, varsinkin kun kyselet, onko toivoa ja olet ahdistunut, niin ota se uä.
Sairaalassa ollessa juttelin parin naisen kanssa ja heillä ei mammossa ollut näkynyt mitään, ultrauksessa oli löytynyt syöpä. Tuo ei minulle tullut mieleenkään, jostain syystä olen pitänyt mammoa niin satavarmana juttuna. Voimia sinulle!