-
Viestit
-
Tervehdys!
Kirjoitan tänne ensimmäistä kertaa, joten aluksi pieni yhteenveto tilanteestani:
Toukokuussa 2015 todettiin syöpä eturauhasessa. Olin juuri täyttänyt 69 vuotta. Diagnoosi oli T3NXMX gradus II Gleason 7. Sain parin viikon kuluttua diagnoosista Firmagon-pistoksen ja kuukauden kuluttu Eligard-pistoksen, jonka vaikutusaika on n. puoli vuotta.
Syyskuun lopulla pääsin CyberKnife-laitteella tehtävään sädehoitoon. Tämän laitteen tehokkuuden ja tarkkuuden ansiosta hoitokerrat pystyttiin rajoittamaan viiteen sädetykseen.
Sädehoito aiheutti erittäin voimakkaan virtsatietulehduksen, josta selvisin vähitellen lääkekuureilla. Muita suurempia vaivoja sädetyksestä ei ole ollut.
Hormonihoito aiheutti nopeasti testosteronitason laskun nollille. Ikävintä oli puuskittainen hikoilu, jota jatkui aina viime kesän kynnykselle saakka. Pahimmillaan näitä hikoilukohtauksia oli n. tunnin välein, mutta onneksi ne menivät aika nopeasti ohi.
Kontrolleissa olen käynyt jo kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla PSA oli mittaamaton ja toisella kerralla muistaakseni 0,6. Urologin mielestä hormonihoito voitiin nyt jättää ”hyllylle”, koska hoito oli niin hyvin tepsinyt. Seuraava kontrolli on tämän vuoden loppupuolella – tietenkin se jo nyt jännittää.
Minua on koko ajan askarruttanut sairauteni todellinen tilanne. Tuo diagnoosin T3-luokitushan tarkoittaa, että kyseessä on paikallisesti levinnyt syöpä. Tällainen syöpä on usein lähettänyt ympäristöönsä mikrometastaaseja. Minulle ei ole tehty syövän leviämiseen liittyviä tutkimuksia. Ajan myötä tämä tilanne on alkanut ahdistaa, vaikka urologi sekä sädehoidosta vastaava lääkäri eivät olekaan pitäneen tällaista leviämistä tarkemman tutkimisen arvoisena. Sairaus ei kuitenkaan häivy mielestä viimeisen hoitokerran myötä, vaan on tavallaan tullut osaksi minua. Usein olen tuntevinani kipuja, jotka helposti tulkitsen syövän aiheuttamiksi ja epäilen taudin leviämistä. Kaipa tästä on lääkärillekin käytävä kertomassa ja ehdotettava magneettikuvaukseen pääsyä, jotta saisin selville sairauteni todellisen tilan.
Movember-kuukausi on kohta alkamassa ja yritän tässä niitä viiksiä vähän itsekin kasvatella. Vuosi sitten se ei olisi onnistunutkaan, kiitos Eligard-hormonipistoksen.
Toivotan teille kaikille mukavaa loppusyksyä ja ilonhetkiä elämäänne! Kirjoittamisiin!Moikka anteroi
Luin tämän kertomuksesi ja hieman ihmettelen, ettei sinulle ole tehty magneettikuvausta vaikka diagnoosina on T3-luokitus? Jos sinua huolestuttaa tilanne, niin ota yhteys hoitavaan lääkäriisi ja yritä päästä levinneisyystutkimukseen. Olennaista on myöskin se miten tuo gleason 7 on muodostunut, 3+4 vaiko 4+3? sekä biopsioiden löydösmäärä.Tsemppiä tähän ERS matkaan ja kaikesta huolimatta ilo pntaan.
Kiitos nopeasta vastauksesta Jukarhu! Aika yksinhän tämän taudin kanssa on saanut olla enkä vastaavan kokemuksen omaavia ole vielä tavannut muualla kuin sairaalan odotushuoneissa. Lääkärit ovat taas niin kiireisiä, että kontaktit ovat olleet korkeintaan vartin mittaisia. Tuosta diagnoosista selviää, että minulla on oikeassa lohkossa ollut 1,5 cm matkalla kolmessa biopsiassa kuudesta adenocarcinoma Gl 4+3 ja vasemmassa yhdessä lohkossa Gl 3+3.
Kuvittelin viime syksynä, että hoidon ohella tehdään myös levinneisyystutkimus. Kysyinkin tätä hoidon loppuvaiheessa lääkäriltä, mutta hänen mielestään kaikki oli tehty taudin nujertamiseksi eikä pitänyt lisätutkimuksia tarpeellisena.
Minulla on mielessä isäni kohtalo 30 v. takaa, kun hän menehtyi tähän samaan sairauteen, kun aggressiivinen syöpä oli ehtinyt levitä luustoon, eikä silloisilla menetelmillä ollut enää mitään tehtävissä.
Tällä hetkellä lisätutkimuksiin hakeutuminen tuntuu niin turhalta, kun kunto on hyvällä mallilla. Tunnustan pelkääväni myös sitä, että tutkimukset osoittavat taudin levinneen laajemmalle alueelleHei! Mikä mahtoi PSA-arvosi olla ennne leikkausta? Mielestäni tuota AFOS (alkaalinen fosfataasi) -tutkimusta ei tehdä rutiinisti, mutta ehkä tilanteessa, jossa PSA on yli 20? Luen v. 2014 päivitettyä hoitosuositusta ja poimin seuraavan lainauksen:
”Luustometastaasien todennäköisyys erittäin pieni (alle 1 %) jos seerumin PSA-pitoisuus on < 20 µg/l B. Luuston isotooppikuvantaminen tulisi tehdä uusille eturauhassyöpäpotilaille, joilla on luustoperäisiä kipuja, PSA-pitoisuus on yli 20 µg/l tai AFOS-pitoisuus on suurentunut tai kyseessä on huonosti erilaistunut syöpä (Gleasonin pisteet 8–10).
Seurannan aikana tulisi tehdä isotooppikartoitus, jos potilaalle ilmaantuu luustoperäisiä kipuja tai hänen PSA- tai AFOS-arvonsa suurenee nopeasti.Muut tutkimukset:
Rutiinikäytössä ei ole muita tutkimuksia. Jos epäillään etäpesäkkeitä muualla kuin luustossa, voidaan käyttää tilanteen mukaan röntgenkuvauksia, kaikututkimuksia, tietokonekuvausta tai magneettikuvausta.”
Hoitosuositus kokonaisuudessaan löytyy linkistä http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi11060#NaN
terv W
Lueskelin Watsonin vihjeestä taudin hoitosuosituksia. Minun vaivani näyttää kuuluvan kohtalaisen (tai suuren?) riskin luokkaan (T3, Gleason 7). PSA-arvoni oli sentään vain n. 11.
Hoitoni on kyllä toteutettu näiden suositusten mukaisesti.
Isotooppikartoitusta ei ole tehty, koska PSA arvo on näin matala enkä ole valitellut luustokipuja. Kyllähän tämän ikäisen luustossa on jo monenlaista kivun tunnetta milloin missäkin, mutta niiden taustalla voi tietenkin olla ihan muu syy kuin levinnyt eturauhassyöpä. Miten tällaiset kivut sitten eroavat syöpäkivuista – en tiedä!Hoitosuositus-sivun mukaan muualla kuin luustossa olevien etäpesäkkeiden tutkimiseen voidaan käyttää röntgenkuvausta, kaikututkimusta, tt- tai magneettikuvausta.
Syövän toteaminen lantion imusolmukkeista näyttää olevan vaikeaa ja perustuu lähinnä imusolmukkeen koon määritykseen. Minulle tällaisia tutkimuksia ei ole tehty.Eipä tässä muuta kuin rohkeasti seuraavaan kontrolliin! Jospa se PSA arvo olisi niin matala, ettei uusia hoitoja tarvittaisi. Aion kuitenkin kysyä lisätutkimuksien tarpeellisuudesta.
Hyvää viikonloppua kaikille ”kollegoille” !
Minä tunsin samoin diagnoosin jälkeen,milloin tuntu ottavan pumpusta,milloin vatsassa oli outoja tuntemuksia,nivelissä tuntui olevan jotain häikkää ym.ym. Kai sitä ihminen reagoi jotenki ihmeellisesti varsinkin jos saa diaknoosn jostain vakavammasta. Kaikki nämä tuntemukset on osoittautunu kuitenkin ja onneksi oman mielikuvituksen tuotteiksi.
Tervehdys!
Aika hiljaistahan täällä palstalla on. Tästä voisi tehdä toisistaan poikkeavia johtopäätöksiä seuraavaan tapaan:
– kaikki sairastuneet ovat niin heikossa hapessa, etteivät jaksa kirjoitella kuulumisiaan
tai
– ollaan toivuttu operaatioista ja hoidoista niin hyvin, ettei kertakaikkiaan kiinnosta enää jauhaa toisten kanssa sairausjuttuja.Itsekin olen niin hyvässä kunnossa pieniä vaivoja lukuun ottamatta, että menee pitkiä aikoja koko tautia muistamatta. No tietyt kivut tietenkin pitävät asian vireillä ja herättävät kysymyksen: ei kai tämä kipu ole vain merkki jostakin pahemmasta?
Sen olen huomannut, että ihmiset tietävät yllättävän vähän tästä taudista ja sen hoidosta. Olen sairaudestani kertonut aika avoimesti. Kerrottuani hormonihoidoista on kysytty, miksi testosteronitaso pitää saada matalaksi, joten ei ymmärretä testosteronin merkitystä eturauhaskasvainten synnyssä. Kun olen kertonut saamastani sädehoidosta, on ihmetelty sitä, että minulla on vielä hiuksia päässä. Enpä ole tähän malttanut olla valistamatta, että tämä eturauhanen ainakin minulla on lähempänä alapäätä kuin yläpäätä.
Ei ihmisiä kovin paljon toisten sairaudet ja niiden hoitomenetelmät kiinnosta ja hyvä näin. Onhan tässä maailmassa paljon muuta ihmeellistä ja mielenkiintoista.Ja sitten rohkeasti verikokeeseen ja parin viikon päästä urologille kuulemaan, mikä on tilanteeni nyt.
Hyvää loppuvuotta kaikille!Hei anteroi,
itselläni oli 5 vuotta sitten melkein sama tilanne. PSA oli 7 , suhde 6 ja ohutneuloja otettu 12 kpl, joissa 6:ssa syöpää noin 25%. Gleason 4+3=7. T-arviosta lääkäri sanoi, ettei sitä voi minun kohdalla sanoa varmaksi, mutta todennäköisesti T2. Kertoo siis siitä, ettei yksikään noista 6:sta näytteestä ollut sellainen, jossa syöpää oli pintaan asti. Mutta jospa siinä vieressä olisikin jo kasvanut läpi?
Sain itse valita hoitolinjan: avoleikkaus tai sädetys. No sädetettiin 37 kertaa keväällä 2011. Olo on siitä asti ollut suht hyvä ja PSA ollut matalana, viimeksi 0,54. Ei juurikaan haittoja hoidosta. Menen keväällä taas mittauttamaan PSA:n. Muita lääkityksiä ei annettu, mutta lääkäri lopputarkastuksessa sanoi, että ota sitten yhteyttä, jos PSA nousee 4:ään.
Voisi olettaa, että sinulla, anteroi, on asiat kaikin puolin kunnossa. Olet saanut ”kovemmat” hoidot kuin minä ja oletettavasti ne on olleet tarpeeseen. Minua lääkäri lohdutti, ettet sinä tähän kuole ja saattoi olla oikeassa. Kaikenlaista muutakin remppaa kun on. Mutta lumia odotellessa on mieli korkealla ja aurinkokin paistaa, vaikkei sitä näy…
Kiitos Sinulle Karix vastauksesta! Koen tällaisen vertaistuen kohdallani hyvin tärkeäksi. Kyllähän meillä tämä sairauden fyysinen puoli on hyvin hoidettu, mutta henkinen tuki ja empatia on kokemukseni mukaan olematonta. Toisaalta, onhan tässä pärjätty niilläkin eväillä, mitä annettu on.
Lunta täälläkin odotellaan, jotta pääsisi sivakoimaan. Luonnossa ja pienessä hiessä pää tyhjenee kuonasta ja ajatukset kirkastuvat.
Kirjoittamisiin!Hei,osallistujat
Menin marraskuun alussa neurologille Tampereella puhumaan jalkapohjien lievistä neurologisista kivuista. Hän sanoi, että otetaan PSA, kun ei ole aikaisemmin mitattu, vaikka oireita ei ollutkaan. Arvoksi tuli 33. Menin paikalliseen laboratorioon vielä
varmistamaan. Siellä arvo oli 42. Yksityisellä lääkäriasemalla suoritettiin eturauhasen tunnustelu ja biopsia (430 e) 16.11. Muu-
taman päivän päästä tuli tieto, että ärhäkkä syöpä löytyi ja Gleason oli 9. PSA mitattiin 2.12. ja arvo 45,7. Ehkä biopsian ottami-
nen pari viikkoa aikaisemmin nosti arvoa. En nyt ihan pohjia tehnyt mutta melkoisia arvoja.Sitten seurasi 7.12. tietokonetomografia, CT, Hatanpäällä. Se otettiin lantion alueelta. Tayssissä tuli hoitoneuvottelu urologin
kanssa. Hän oli sama mies, joka yksityisellä puolella teki mm biopsian. CT-kuvassa ei näkynyt etäpesäkkeitä. Hoitona on kaksi
vuotta Enanton pistoksia ja lisäksi parin kuukauden päästä sädehoitoa 7 viikkoa. Hoito on varmasti ihan oikea, ottaen huomioon
korkean Gleason-arvon ja ikäni, 77 vuotta.
Hyviä hiihtokelejä kaikille ja kirjoitellaan. Hyvää Joulua!Tervehdys Periskooppi!
Huomasin vasta nyt kirjoituksesi, kun ei ole tällä palstalla tullut vähään aikaan vierailtua. Kävin joulukuun alussa kontrollissa ja PSA-arvoni perusteella asiat olivat kunnossa. Seuraava kontrolli on puolen vuoden kuluttua. Välillä hiipii mieleen ajatus tuon yhden veriarvon mittaamisen riittävyydestä taudin kokonaistilanteen suhteen. Olisiko mahdollista, että esim. metastaasit leviävät lähikudoksiin ilman että sitä voisi PSA-arvoista huomata? Yritän kuitenkin uskoa olevani terve ja nauttia tilanteesta siihen saakka kunnes lääkäri muuta kertoo.
Sinulla Periskooppi on lähtötilanteen arvot paljon korkeammat kuin minulla silloin, kun tauti löydettiin. Hyvänä asiana kohdallasi on kuitenkin se, ettei etäpesäkkeitä löytynyt. Minulle ei tällaista tutkimusta ole tehty. Hoitosi on pääpiirteittäin sama kuin allekirjoittaneella. Enantonin sijasta sain Firmagon- ja Eligard-pistokset ja sädehoitona oli tehokas Cyberknifellä tehty sädetys.
Olisi ihan kiintoisaa kuulla nykyisestä tilanteestasi. Ovatko pistokset aiheuttaneet sivuoireita ja milloin sädehoito alkaa?
Voimia ja kestävyyttä tuleville päiville ja toivorikasta uutta vuotta 2017Tervehdys anteroi ja kumppanit
Sain toisen Enanton pistoksen pari päivää sitten. Pistoskohta tuntuu vain vähän aralta. Toivon, että psa laskee lähelle yhtä. Seuraava pistos on vasta kolmen kuukauden päästä. Urologini sanoi aluksi, että Gleason on 9 mutta B-lausuntokaavakkeessa oli arvona 8. En ole vielä saanut yksityiskohtaista patologin lausuntoa. Hormonihoito aiheuttaa minullekin kuumia aaltoja. Vaikka tietokone tomografia näytti, että syöpä ei ole levinnyt niin aina jää epäilys, että voi niitä syöpäsoluja jostakin löytyä. Jatkossa psa-arvon nousunopeus lienee tärkeä tarkkailun kohde. Sädehoitoon arvioin meneväni maalis- ja huhtikuussa.
Vanhassa Propo lehdessä kerrottiin, että melko raskaskin liikunta vähentää tässä syövässä kuolleisuutta n 60 prosenttia. Ei muuta kuin lenkeille ja hiihtämään! Menen Tampereella käymään vertaistukiryhmän kokouksissa. Niitä on pari kertaa kuussa.
Valaistuvia talvipäiviä kaikille!Tervehdys taas!
Talven selkä alkaa taittua eikä talvella ole kovinkaan paljon tarvinnut pakkasessa kärvistellä. Influenssakaan ei tullut, kun muistin ottaa marraskuussa rokotteen. Tautinikin on antanut minun olla suhteellisen rauhassa ja hormonien aiheuttamat sivuvaikutukset hikoiluineen ym. vaivoineen ovat kuin etäistä unta. Liikuntakin maistuu toisella tavalla kuin vuosi sitten, kun hoidot olivat laskeneet hemoglobiinin sen verran alas, ettei ainakaan dopingkäryä tarvinnut pelätä. Rautaa tuli syötyä melkoiset määrät.
Onnekseni tuli aikanaan käytyä säännöllisesti psa-kontrolleissa, koska useampi lähisukulaiseni on sairastunut tähän tautiin. Tiesin, että riskini sairastua on hyvin suuri. Kontrolleista huolimatta tauti pääsi yllättämään ja vaati kovat hoidot, koska kasvain oli läpäisemässä kapselia.
Aurinkoista kevättä ja luistavia latuja kaikille kanssahiihtäjille!Hyvää maaliskuuta !
Hormonihoitoa on nyt ollut kolme kuukautta. Hikoilupuuskat tulevat melko taajaan tahtiin ja parta kasvaa entistä hitaammin. Taysin sädeosastolla oli lääkärin vastaanotto ja lab. Eturauhaseen asetetaan parin päivän päästä kultajyviä ja sitten rauhanen kuvataan, jotta
säteet osuvat oikeaan paikkaan. Pyhäpäiviä välttäen menen saamaan säteilyä vasta heti pääsiäisen jälkeen arkipäivisin. Säteilyn antaminen kestää neljä viikkoa. Lab. lähetti tekstiviestin, että psa on laskenut arvoon 1.3 kolmen kuukauden Enantonhoidon aikana. Psa oli alussa n 40. Afos ja crp-arvot olivat normaalit pari kuukautta sitten, Gleason oli 3+5. Lääkäri sanoi, että näyttää siltä kuin syöpä ei olisi levinnyt rauhasesta sitä uloimpana kiertävän rasvavaipan läpi. Syövän pinta-ala oli 40 % biopsiassa. Nyt vaan säteilyä kilpaa auringon kanssa. Lumet on vähissä ja hiihdot taitaa loppua tältä talvelta omalta osaltani. Moi !Niin se vain aika kuluu ja seuraava kontrolli lähestyy – taitaa siihen tosin olla vielä yli kuukausi aikaa. Nuo Periskoopin kuvaamat hoitotapahtumat ovat minulla yli vuoden takaista aikaa ja suhteellisen hyvin on mennyt, kun tuo hormonihoitokin jätettiin tauolle. Olen tuntenut itseni terveemmäksi viime vuoden tilanteeseen verrattuna. Silloin hikoilupuuskat olivat jatkuvana riesana eikä veriarvoissakaan ollut kehumista. Tuo sädehoito kohdaltani onnistui hyvin. Olihan siinä sädetysjakson aikana kaikenlaista ongelmaa. Jossakin vaiheessa piti käydä jatkuvasti vessassa, mutta apua löytyi ihan tavallisista tulehduskipulääkkeistä. Täytynee tässä uskoa, että elämä jatkuu syöpädiagnoosin ja -hoitojen jälkeenkin.
Toivotan Sinulle Periskooppi ja myös muille vastaavassa tilanteessa oleville voimia pitkään hoitojaksoon ja uskoa taudin nujertumiseen!
Nautitaan kauniista kevätpäivistä!Keväisiä ajatuksia
Nyt on sitten eturauhanen ja lähirakkulat saaneet 20 päivän sädehoidon. Toivottavasti syöpäsolujen DNA-ketjut on hajoitettu. PSA oli aluksi 45 ja Gleason 3+5. PSA oli 15.3. 1,3 Enanton hoidon ansiosta, joka alkoi 13.01.2017. Sädehoidon viimeisellä viikolla 12.5. PSA oli 0,3. Sädehoito sujui hyvin 13. kertaan asti, mutta sitten tuli nopeita ripuleita , peräsuoli tulehtui ja vähän vertakin tihkui. Virtsan tuleminen myös heikkeni. Lääkäri määräsi jo ennalta näihin vaivoihin rohtoja. Kyllä ne vähän auttoivat, Tamsulosiini eniten. Säteilyn kokonaisannos oli n 76 G. Tarkkoja arvoja ei minulla vielä ole. Säteilyhoito aiheutti väsymystä, joka nyt kolme päivää hoidon jäkeen alkaa poistua kuten muutkin vaivat.
Enanton hoito jatkuu n 1,5 vuotta. Kolmas piikitys osui kai hermoon, koska pistoskohta oli kipeänä neljä päivää ja tuntui vielä kolmen viikon päästäkin. Veriarvoista Hb on vähän laskenut. Syön nyt vain Ca / D3. D3 sopivin määrä on 20 mg. Lisäksi tietysti tomaatteja, soijaa ja kasviksia. Runsaamman liikunnan voi taas aloitella kun väsymys hellittää. Puolen vuoden päästä tulee kutsu sairaalaan kontrollia varten.
Hyvää kevättä ja kesää kaikille ! Pidetään mielestä ja kehosta hyvää huolta.Moi ystävät
Sairastan ensimmäistä syöpääni ja diaknoosista on noin pari kuukautta aikaa. Horm.estäjät anettu kahdesti ja sitten seuraava 3:n kk kuluttua taas jned. Sellaisen aikataulun sain urologilta 30.6 jolloin myös päädyttiin sädehoito vaihtoehtoon, sekä asennettiin ”kultahiput” asianmukaiselle alueelle. Sädehoidon alkamis- ajankohta jäi täysin avoimeksi ja nyt mieltäni askarruuttaa, milloin, miten ja missä tämä sovittu hoitomuoto aloitetaan. Hoitavan urologin tehtäväkö minnuun nähden päättyi siinä kyseisessä tapaamisessa?
Nyt tuntuu kuin olisin jäänyt syöpäni kanssa kahden. Tämä uusi tuttavuus ei todellakaan suostu vastaamaan ”häntä” koskeviin kysymyksiin. Dialogia ei synny, eivätkä kysymyksenikään liene kovin asiallisia. Nyt kaipaisin tukea. Niinpä kirjoittauduin tälle keskustelupalstalle toiveena saada vertaistukiapua joltakin kokeneelta. Kenties tätä kautta jopa ihan tukihenkilön muodossa.
Rohkenetko lähteä vastailemaan epämääräisiin kyselyihini?
t. Reima L 73vMoi vaan. Urologisi on laittanut varmaan sinun tietosi ja lähetteen saman sairaalan sädehoitoyksikköön. Kai se muutaman viikon kestää siellä käsitellä varsinkin, kun nyt on juuri loma-aika.
Mutta sädehoito-yksiköstä pitäisi yleensä tulla sinulle tieto, että lähetteesi on saapunut heille. Mutta jos nyt sellaista ei ole kuulunut, niin soitappa kyseisen sairaalan sädehoitoyksikön toimistoon huomenna ja kysy, onko lähete tullut ja mistä saisit tämän tiedon esiin. Kyllä ne neuvoo eteenpäin, jos ensimmäinen soitto menee väärään konttoriin.
Voisit katsoa myös kanta.fi – tiedostosta omia tietojasi. Sieltä saattaa selvitä lisää asiasta. Pankkitunnuksin pääset Kanta.fi-nettisivuille.Hei. Kyllä näihin hoidon etenemisiin menee aikaa sairaalasta ja ruuhkasta riippuen viikkoja. Itsellä urologin vastaanotosta meni yli kuukausi ennen kuin varsinainen sädehoito alkoi. Ja tällöin ei ollut edes mikään lomakausi. Ennen hoitoa sädehoitoyksikkö haluaa kuvantaa hoidettavan alueen tarkkaan mm tärkeät elimet. Hoidosta vastaava lääkäri kutsuu vastaanotolle, tarkistaa kaikki aiemmat tiedot ja tapahtumat taudin suhteen ja selvittää tulevan hoidon sivuvaikutuksineen. Sen jälkeen hoitoyksikössä suunnitellaan hoidon yksityiskohdat, annostukset, kenttien suunnat, mahdolliset suojaukset jne . Varsinainen hoito tehdään sädehoitokoneella päivittäin peräkkäisinä päivinä.
Kanta.fi palveluun tiedot tulee valitettavan pitkällä viiveellä. Joskus viive on ollut viikkoja. Mutta tämä on tärkeää tarkistaa aina vastoonoton jälkeen mitä lääkäri tarkkaanottaen kirjoitti ja mitä seuraavaksi oli tarkoitus tehdä.
moi kariks ja hei huugo !!
Haluan ensinnäkin kiittää teitä kumpaakin, että vaivauduitte vastaamaan. Asiallista tietoa tuli jopa niihin asioihin joihin en kysymystä osannut muotoilla. Vertais kokemusten kautta voi myös uskaltaa tiedostaa jotakin jonka periaatteessa jo tietää, mutta ennakkoluulot ja pelko kun tahtovat hämärtää tiedostamista. Paljon löytyy muutakin kokemus- ja vertailupohjaa tältä sivustolta. Tosin PSA ja muissakin luokitus määritelmissä vaikuttaa olevan suuriakin eroavaisuuksia, näin maallikkona vertaillessa jopa epäloogisia piirteitä.
Joillakin saattaa olla hurjan korkea PSA, mutta taas gleason vastaavasti ihmeen alhainen tai päinvastoin.
Mulla nämä arvot olivat diaknoosihetkellä PSA n. 11 ja gleason 4+5. Riskiryhmäluokitus T-3 a (urologi) ja T-3 b (tietok.kuvaus).
Biops 52 mm/43%, kasvain tunkeutunut myös rakkularauhaseen. Koepaloissa 6/6 oikea= puhdas, 6/6 vasen= syöpää.
Nämä ovat näitä lukemia jotka juuri tänä päivänä puhuttelevat. T-3:n riskiluokitus sekä kasvaimen löytyminen rakkularauhasesta häiritsee eniten, koska sädehoidon aloittamisesta ei vielä tietoa. Jostakin sain tiedon, että ennen sädehoitoon pääsyä pitää saada
3 kk:n ajan hormooninesto lääkitystä. Voisiko joku tällä sivustolla vahvistaa tämän ”säännön” oikeaksi?
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän viestiketjuun.