Olen tällä hetkellä 49-vuotias mies joka sairastui suhteellisen nuorena eturauhassyöpään.

Viime kesäkuussa varasin ajan lääkärin vastaanotolle olkäpäävaivan takia ja siinä yhteydessä minulle ehdotettiin verikokeessa käyntiä johon suostuin.
Viikko verikokeen jälkeen lääkärin vastaanotolla lääkäri otti puheeksi verikokeen tulokset ja ilmoitti olevansa huolissaan eturauhasarvoista.
PSA-arvo oli 16 ja sen vuoksi lääkäri halusi tutkia eturauhasen johon suostuin.
Tutkittuaan ensin olkapään jonka takia alunperin ajan varasin vuorossa oli tuseeraus ja siinä yhteydessä lääkäri totesi eturauhaseni olevan kookas.
Lääkäri totesi myös, että eturauhasessa pitäisi tunnustellessa tuntua kaksi osaa, mutta minulla tuntui yksiosaiselta.
Seuraavaksi lääkäri ehdotti lähetettä Kysiin eturauhastutkimuksiin johon suostuin varsinkin kun isälläni on diagnosoitu eturauhassyöpä.

Pari viikkoa myöhemmin saapui iso kirje Kysistä jossa oli aika eturauhastutkimuksiin heinäkuun alkupuolelle ja tiedot tutkimuksista joita tullaan tekemään.
Sattuipa käymään sitten niin, että aikaa oli pakko siirtää hengitystieinfektion vuoksi ja uusi aika elokuun puoliväliin
Toisella kerralla aikaa ei enää tarvinnut siirtää ja ilmoittautumisen jälkeen menin sitten ohjeen mukaiseen odotustilaan odottamaan.

Pienen odottamisen jälkeen vuoronumeroni ilmaantui näytölle ja menin näytöllä ilmoitettuun huoneeseen jossa ensimmäisenä minulle annettiin antibiootti jonka otettuani vuorossa oli virtasuihkutesti ja jäännösvirtsatutkimus.
Näiden tutkimusten jälkeen minut ohjattiin urologin tutkimushuoneen odotustilaan josta minut kutsuttiin lopulta sisään 90 minuutin odottelun jälkeen.
Toimenpidehuoneessa urologi kävi kanssani ensin lyhyen keskustelun tilanteestani ja siitä mitä seuraavaksi tehdään.
Seuraavaksi siirryin makaamaan kyljelleni toimenpidesängylle housut nilkkoihin laskettuina ja polvet koukussa ja ensin peräsuoleeni työnnettiin ultraäänisondi jolla eturauhanen tutkittiin ennen koepalan ottoa.
Urologi totesi eturauhaseni olevan valtava arvioiden sen kooksi 83 grammaa ja kertoi seuraavaksi ottavansa koepalat.
Puudutuksen jälkeen alkoi koepalojen otto joka ei ollut lainkaan kivulias kokemus puudutuksen ansiosta, mutta ei silti varsinaisesti mikään mukavakaan kokemus.
Koepaloja otettiin kaikkiaan 12 kappaletta ja sen jälkeen minulle kerrottiin mitä seuraavaksi tapahtuu ja millaisten oireiden ilmaantuessa pitää hakeutua päivystykseen, jonka jälkeen pääsin lähtemään kotiin.

Koepalojen oton jälkeen minulla ei tuntunut käytännössä lainkaan kipuja puudutuksen vaikutuksen loppumisen jälkeen, mutta verta sen sijaan näkyi virtsassa jopa niin paljon, että se säikäytti minut vaikka olin osannut varautua siihen, mutta onneksi virtsan määrä veressä väheni selvästi jo saman päivän aikana.

Nelisen viikkoa myöhemmin tuli kirje jossa ilmoitettiin, että eturauhasestani oli löytynyt kolmesta vierekkäisestä koepalasta syöpää ja gleason-pisteet olivat 3+3, eli kyseessä on matalariskinen eturauhassyöpä.
Lokakuun alussa vuorossa oli magneettikuvaus ja sen heti seuraavalla viikolla uusi käynti urologin luona.
Urologi kertoi magneettikuvauksen paljastaneen aiemmin löydetyn kasvaimen ohella toisen löydön alueelta josta ei oltu otettu koepaloja, koska kyseiseltä alueelta on hankala ottaa koepaloja.
Magneettikuvauksen perusteella koepalojen paljastaman kasvaimen suurimmaksi halkaisijaksi oli mitattu 22 millimetriä.
Tästä uudesta löydöstä otettiin koepalat ja sen jälkeen kotiin odottelemaan niiden tuloksia.

Marraskuussa Kysistä soitettiin ja kerrottiin, että uusista koepaloista ei löydetty merkkejä syövästä ja sovittiin aika hoitoneuvotteluun seuraavalle viikolle
Hoitoneuvottelussa urologi kävi läpi hoitovaihtoehdot ja minulle annettiin ymmärtää, että leikkauksen jälkeen täysi erektio ei onnistu ilman lääkkeitä ja ikäni huomioiden virtsanpidätyskyky palaa todennäköisesti ennalleen ajan mittaan.
Sädehoidon kanssa toteutettaisiin myös 6 kuukauden hormonihoito jonka haittavaikutuksiin kuuluvat kuumat aallot ja hikoilu sekä mahdollisesti mielialanvaihtelut.
Lopulta päädyttiin valitsemaan aktiiviseuranta, koska sen katsottiin olevan tässä vaiheessa paras vaihtoehto.

Nyt sitten odotellaan sitä kuinka kauan menee siihen ennen kuin hoidot on pakko aloittaa ja parhaassa tapauksessa siihen voi mennä vuosia.
Viimeistään touko- kesäkuun vaihteessa on vuorossa seuraava magneettikuvaus ja koepalojen otto.

Surkuhupaisinta tässä on ehkä se, että omakannassa tieto eturauhassyövästä oli lisätty sattumalta syntymäpäivänäni, eli sain siis periaatteessa historian huonoimman syntymäpäivälahjan.