Sytojen loppumisesta jo reilut 5 kk aikaa. Tukka kasvaa pituutta ihan OK mutta näytän edelleen puolikaljulta. Sivuilta hius on onnettoman ohutta vauvamaista tukkaa ja sitä on vähän ja ohimot kuultaa paljaana. Kampaaja huhtikuussa yritti toiveikkaasti sanoa, että jospa tukka nyt vahvistuisi. Ei näytä niin tapahtuvan. Takaa tukka kasvaa vauhdilla, mutta ohut on
takaakin.

Syön monipuolisesti ja aloitin myös biotiinin syönnin, päänahkaa olen hieronut ja hiusnystyjä aktivoivaa ainetta laittanut.

Että näinkin huonosti voi sytojen jälkeen käydä tukan osalta.

Minulla on nyt sytojen loppumisesta 7 kk. Kuikka, minullakin alkoi vasta pari kuukautta sitten kunnolla tapahtua – ja nyt on päässä paksu ”turkki”. Minusta tämä tuntuu ihan turkilta, sillä tukka on ihan erilainen kuin ennen. Suorat silkkiset vaaleat hiukset ovat kadonneet ja tilalla on kuin koiran turkki: tiheä, ruskea ja hieman kihartuva latvoista. Lyhyt tämä vielä on, mutta nyt muutaman viikon aikana kasvanut hirmuvauhtia. Saapa nähdä, miten tämä etenee. Ja kyllä ihmettelen. Ennen luulin, että geenit määräävät, millaiset hiukset meille ihmisille kasvaa. Miten voi tulla nyt täysin erilaiset! Mutta olen onnellinen, että on hiukset enkä tarvitse peruukkia enää.

Mulla hiukset on kyllä kasvanu, aika tuuhea ja pystyssä sojottavaa lainetta. Ei mene päänahkaa pitkin vaikka kuinka yrittäisi. Kaikki muut karvat jääneet todella heikoille, etenkin tuo navanalusta. Eipä sillä, ei haittaa . Joku pienisorminen saisi pääkarvoihin jo lettiäkin.

Ripsiä ja kulmakarvoja tippuu edelleen satunnaisesti, vaikka uutta kasvaa tilalle. Kyllähän tämä aika vie, ja tamofen vissiin saattaa myös hidastaa karvan kasvua?

Viilis

Ne hiukset, naisen kruunu. Olen jo toiseen ketjuun kirjoittanut, ettei se hiusten lähtö ole kaikesta huolimatta ihan sivuseikka. Itse olen saanut yhdeksän doketakseli tiputusta, ja hiukset tippuivat kokonaan jo ensimmäisen hoidon jälkeen. Eli viime kesän heinäkuusta ollut lähes hiukseton. Nyt on kasvanut sen verran vauvan tukkaa, että kehtaa ilman pipaa olla tuttujen kanssa. Nyt on kapesitabiinikuuri mennyt yhden hoitojakson verran, ja jännään, lähteekö taas nämä vähäisetkin, lievää sulkasatoa havaittavissa. Kulmakarvat ja silmäripset ovat myös karisseet kokonaan. Kulmiin piirrän kynällä vähän väriä, irtoripsiä en tiedä mihin liimaisin, kun eihän niitä voi silmäluomiin liimata. Ei kyllä naurata.
Cef hoidosta mulla ei ole kokemuksia, kun ne unohdettiin luustolevinneisyyden takia.
Eipähän tarvi maksaa kampaajalle, mullakin oli vahvat tuuheat puolipitkät hiukset ennen hoitoja. Näillä täytyy klaarata. Nyyh

Aurora Borealis, sulla on pitkä hoito, tsemppiä ja jaksamista! Ei ne hiukset mustakaan ole mikään sivuseikka, tärkeä osa persoonaa kuitenkin.
Kaljukeiju, lähtikö ne haituvat uudestaan ekasta Cefistä?

Kaljukeiju,
mulla oli lapaluihin pitkät paksut hiukset. Lähti tokan doken jälkeen kun harjasin hiuksia, Sinnittelin muutaman viikon ja pikkuhiljaa lyhkäsempi siili ja sitten tytär ajoi kaljuksi kun sanoi, että näytän jo haituvieni kanssa tosi vanhalta. Kuljin syyskuusta maaliskuuhun tuubi päässä. Tukka rupesi kasvamaan tosi vauhdilla kun vika syto loppui. Itseasiassa tuli mulle vielä paksumpi tukka ja kasvoi korkkiruuvikiharaa. Reilu viikko sitten leikkautin tukan ekan kerran 1,5 vuoteen. Olin ajatellut kasvattaa, mutta kun se kasvoi sitä kiharaa hassusti törröttäen, niin annoin mennä. Helppo oli olla rohkea, kun oli jo tottunut olee niin lyhyttukkanen.
Hassuja ajatuksia, mutta tällästakin oon miettinyt, että sainko siksi lohdutukseksi tukan, kun vuosikontrollissa kuulin, että olenkin alusta asti ollut parantumaton syöpäpotilas, rintasyöpäni on siis levinnyt.(toistaiseksi voin hyvin)

Eka doketakseli vei hiukset aika hyvin ja peruukkikaupan kampaaja veteli sängelle kaksi ja puoli viikkoa eka sytosta. No sitten alkoi kasvaa jnkv. vauvahiusta, jonka CEF veri mennessään. Tosin ne hiukset oli jotenkin sairaan oloisia, joten jouti mennäkin.
Viimeisestä CEF-hoidosta tasan kaksi kuukautta ja nyt voi sanoa, että koko päässä on hiuksia, pituus noin sentti. Aluksi tosi vaaleita, mutta nyt on vähän tullut vähän väriäkin. ”Edellisen elämän” hiukset oli ei minkään väriset, joten ihmeitä en odota tuolta väriltä.
Peruukkia käytin ekat pari kuukautta keväällä, kun oli viileemmät ilmat, sitten jonkin aikaa turbaania ja nyt pari kk ihan ohutta puuvillahuivia. Töissä olen tällä viikolla ollut paljain päin, kun ei etätöitten takia ole kuin pari muuta töissä. On kuulemma ihan nätin mallinen kallo.

Ripset on kasvaneet ihan kivasti, tosin vaaleet nekin. Seassa vielä muutama ripsi vanhaa perua, koska ihan kaikki ei lähteneet pois. Kulmakarvat tosiaan kasvaa hitaimmin, onneksi on nuo kestopigmentoinnit väriä tuomassa.

Ja mokomat kinttukarvatkin kasvaa, olisivat saaneet jäädä kasvamatta..

Eilen käyty eka kertaa kampaajalla sitten helmikuun. Niskaa ja korvallisia oli pakko siistiä ja koko pääkin käydä läpi saksien kanssa. Päälaella on nyt ihan kiva parin sentin siili, osaispa itse harjata samanlaisen. Hiusten väri on hieman muuttunut; ei tullut tummaa kiharaa tukkaa, mutta väri on sellainen voisko sanoa, että hopeanharmaa. Aikaisemmin likaisenharmaa. Moni onkin sanonut, että ei kannata värjätä. Nyt kun kasvoissa on kesän jäljiltä vielä rusketusta, on ihan jees, mutta sitten kun rusketukset haalenneet, miltähän näyttää? Katsotaan. Seitsemän tukanleikkuuta jäi väliin ja nytkin pääsin halvemmalla kuin normaalisti, kun leikattavaa oli sen verran vähän.
Kulmakarvoissa on vain vaaleita karvoja, ei sellaisia kulmakarva-karvoja.
Ja ilmeisesti letrosoli kasvattaa naamaankin karvoja enempi kuin ennen. Ehkä ei kuitenkaan partakonetta tarvita?

Hei,
viestiketjun alusta jo kulunut aikaa, mutta karvakysymys on edelleen ajankohtainen.

Kohta kaksi kuukautta viimeisestä sytosta, mutta päässä on edelleen vain vauvanukkaa.

Miten muut? Milloin teillä on oikea tukka alkanut kasvaa?