-
Viestit
-
Sain eilen tietää, että minulla on kohturungon syöpä. Olen vasta 30-vuotias aiemmin täysin terve nainen.
Vuotohäiriöitä on ollut kohta vuoden ajan hiljalleen lisääntyen. Ensin vuoto oli vain voimakasta ja lopulta sitä tuli jo 20 päivää kuukaudessa. Hb on aina ennen ollut minulla hyvä (155) ja nyt tämän seurauksena se laski 90 pintaan. Veriarvot muutenkin aika pielessä. Olen saanut rautaa suonensisäisesti. Minut on ultrattu tänä vuonna helmikuussa, heinäkuussa, elokuussa ja lokakuussa. Kahdessa ensimmäisessä ultrassa nähtiin vain paksuuntunutta limakalvoa. Onneksi jaksoin taistella lääkäreiden kanssa, sillä oli tunne, että kaikki ei ole hyvin. Lopulta elokuun ultrassa lääkäri näki jotain, jonka ajateltiin olevan polyyppi. Limakalvosta otettiin koepala ja sen tulos oli ettei pahanlaatuista kasvustoa, solunrakenne kuitenkin epänormaali ja liikakasvua. Kaksi viikkoa sitten kasvain poistettiin ja eilen lääkäri soitti tulokset, jotka olivat huonot. Nyt odottelen Taysista soittoa jatkotutkimuksiin, leikkaukseen ja hoitoihin. Hieman ahdistaa se, että viimeisen viikon ajan kohtu on ollut todella kipeä.
Olisi todella kiva kuulla kokemuksianne kohturungon syövästä, sen hoidosta ja muusta.
Hei!
Sain myös saman tuomion lokakuussa. Olen jo menopaussin ohittanut ja oireet olivat heikko verenvuoto parina päivänä. Tilasin kuitenkin ajan gynelle ja hänen ilmeensä kertoi kyllä että jostain vakavammasta on kyse. No soitto tuli sitten viikon päästä että kohtusyövästä on kyse. Siitä sitten magneettikuviin, röntgeniin, labroihin jne. ja leikkaus oli jo 3 viikon kuluttua tuloksista. Leikkaus tehtiin tähystyksenä ja lukuunottamatta eka yötä toipuminen meni uskomattoman hyvin. Heti seuraavana aamuna jaloille ja pieniä lenkkejä. Illalla otin vahvoja särkylääkkeitä joiden avulla nukuin jopa 12 tuntia. Viikon päästä kävelin jo muutaman kilsan mutta leväten aina välillä. Särkylääkkeitä vähensin viikon päästä. Töihin pystyin menemään jo 2 viikkoa leikkauksesta. Kävi jo mielessä että tässäkö tämä? No ei sentään niin helpolla päästy. Patologin tutkittua poistetun kohdun ja munasarjat sieltä löytyi munasarjasta n sentin mittainen syöpäkasvain. Nyt sitten 6 x sytostaattihoidot ja sädehoitoa päälle. Viikon päästä ensimmäinen hoitokerta ja sitten näkee mitä se tuo tullessaan. Peruukki on haettu valmiiksi ja pahoinvointilääkkeet noudettava ennen hoitoja kotiin odottamaan.
Minun tilanteeni on siinä mielessä helpompi että lapset ovat jo aikuisia eikä kohdun ja munasarjojen poistolla ole niin väliä. Aivan toinen asia on nuoremmat ja vielä perheen perustamista tm. suunnittelevat. Heille tämä on paljon järkyttävämpi asia.
Mikäli joudut leikkaukseen niin mene sinne rauhallisin mielin. Syöpää hoitaneista lääkäreistä, leikkaussalin hoitajista ja erityisesti sairaanhoitajista minulla ei ole muuta kuin hyvää kerrottavaa. Tuli olo että olen hyvissä ja osaavissa käsissä. Kohtusyövässähän kohdun ja munasarjojen sekä imusolmukkeiden poisto on aina tehtävä.
Syöpähän itse ei aiheuta kipua näin alkuvaiheessa joten voisiko tuo sinun kipu johtua siitä kasvaimen poistosta?
Tsemppiä sinulle ja luota siihen että Suomessa syövän hoito on maailmanlaajuisesti korkealla tasolla. Ja kerro kuulumisia!Hei – miltei sanasta sanaan voisin kerrata Karon tekstin alkuosan. Nopeasti pääsin leikkaukseen diagnoosin tultua, siitä olen tosi kiitollinen meidän terveydenhuoltosysteemille. Joka portaassa hoito oli hienoa ja rohkaisevaa. Ainoastaan kovin nopeasti kaikki tapahtui joka puolella ja välillä olisi kaivannut sitä, että joku asiantunteva hoitaja istuisi alas ja saisi ajan kanssa kuulla kaiken ja kysellä. Äkkiseltään ei tule kaikki kysymykset mieleen. Leikkauksen jälkeen (joulukuun alussa tähystys) olisi päässyt jo seuraavana päivänä kotiin, mutta sain jäädä vielä toiseksi. Suht hyvin olen toipunut. Vielä en ole kuullut tuleeko jotain jälkijuttuja ja mitä laatua.
Valoa ja voimia Cheeker, toivon mukaan olet jo saanut lisätietoa ja päässyt hoidon alkuun.Hei Helmiina!
Oletko jo saanut lopulliset patologin tulokset leikkauksen jälkeen. Toivon mukaan mitään ei löytynyt ja pääset pienillä jälkihoidoilla. Itse käyn 6 kertaa sytostaateissa ja eka kerta nyt ohi. Kokonainen työpäivä meni naistenklinikalla tiputuksessa maaten. Vatsansuojalääkkeet, kortisonit, pahoinvoinnin estolääkket ja sitten varsinaiset myrkyt. Koko ajan seurattiin vointia ja mahdollisia allergisia reaktiota. Samalla sitten listaa myös näistä todennäköisistä haittavaikutuksista joita tuleman pitää.
Kotin päästyäni minulla oli aivan uskomaton nälkä? Kysyivätkin etteikö siellä saanut mitään ruokaa koko päivänä. Lounaan olin jo syönyt ja yleensä se riittää minulle ihan hyvin. Seuraavana päivänä mentiin kaupoille ja kierrettiin kirppareita. Yöllä ei nukuttanut (kortisonin vaikutus) ja valvoin lähes koko yön. Otin niitä pahoinvointilääkkeitä vaikka mitään oireita ei ollut tullut. Päivällä jalkoja alkoi särkeä. Illalla paheni ja nukkumaanmennessä alkoi kramppaamaan. Särkylääkettä taas ja katkonaista unta. Seuraava päivä kuin humalassa olisi ollut (tosin ilman sitä positiivista fiilistä). Nukuin, valvoin, söin särkylääkkeitä. Kaikki ruoka maistui kitkerältä pahvilta. Mehuja, limppaa, vettä join ja sen verran ruisleipää ja turkkilaista jogurttia kun pystyin. Ja se ummetus joka näistä kuulemma tulee aina. Jätän kertomatta.
Neljän päivän päästä menin töihin mutta iltapäivällä tulin jo kotiin. Seuraavana päivänä meni jo 6 tuntia töissä. Siitä sitten jo normipäivät.
Lähes tarkalleen viikon päästä palasi ruokahalut ja olo alkoi olla lähes normaali. Nyt sitten nautitaan näistä kahdesta viikosta ennen seuraavaa koitosta.
Poikkeavaa on nyt että joka ilta alkaa paleltaa, nukkumaan menen kuuman suihkun jälkeen ja kaksi paksua täkkiä päällä. Aamuyöstä toisen voi poistaa. Jalkoja särkee edelleen ja kramppeja tulee ainakin iltaisin. Hiukset alkoivat lähteä lähes päivälleen sen 14 päivän kohdalla eka hoidosta. Päänahka oli kipeä ja hiuksia putoili joka puolelle niinpä sitten vedettiin koneella pois. Ei ollenkaan paha. Onnekseni olen pitänyt aikoinaan todella lyhyttä siilitukkaa vuosikaudet joten ei tämä nyt pahemmin siitä eroa. Peruukki on pakko panna töihin(yäk) mutta kotona voi olla ilman tai pipo päässä.
Parin päivän päästä sitten hoito jatkuu…
Cheeker ja Helmiina kertokaa kuulumisia kun jaksatte.Hei Karo
Kiitos terveisistä. En ole käynyt tällä sivustolla pitkään aikaan. Tuo hoitosarjasi kuulostaa hurjalta, mutta tutulta ystävien kuvausten perusteella. Voimia, voimia siihen! Pahinta on varmaan se, kun jo tietää mitä odottaa seuraavasta kerrasta. Onneksi ihmiskeho on niin toipuvainen, että palautuu hurjistakin jutuista. Ja hiuksetkin kasvavat takaisin, ja ehkä ihan uuteen malliin. Eräs ystäväni sai tosi kauniin uuden tukan, erilaisen kuin edellinen. Ihmejuttu sekin.
Minä sain onnekseni kuulla, että jatkohoitoja ei tarvita. Toipuminen lähti hyvään alkuun, mutta tällä viikoilla on tullut takapakkia. Mitään jälkivuotoja ei ollut leikkauksen jälkeen tai tosi vähän. Mutta sitten alkoivatkin tän viikon alussa. Palelin myös kovasti ja kuume nousi. Lähdin sitten päivystykseen ja sain antibiootit. Tänään kävin antamassa labrassa uuden verinäytteen, eikä tulos ole riittävän hyvä ja pitää palata päivystykseen, eli jotain tulehdusta jossain on. Vuoto onneksi on kuta kuinkin lakannut.
Jälkioireena ovat edelleen myös kivut toisessa nivustaipeessa etenkin, ilmeisesti imusolmukkeiden poistosta johtuvia. Ja reiden pinta on edelleen kosketusherkkä. – Mutta kaiken kaikkiaan toistaiseksi vähällä on selvinnyt.
Valoa ja voimia, vaikka ainakin täällä päin Suomea on tosi synkkää ja sateista. Onneksi jo joulun valot ja kukat tuovat väriä.
Kuulumiin.Hei Helmiina ja kiva kuulla hyvät uutiset. Tulehdukset paranee mutta ne on hoidettava. Pidä huolta että selvittävät kunnolla mistä on kyse. Vuodon loppuminen ei vielä tarkoita mitään. Nivustaipeen kivut on ikäviä ja minulla ne säteilevät alas koko jalkaan. Vasen puoli eniten ja sieltä poistettiin se munasarjan syöpäkasvain. Liekkö pelkkää mielikuvitusta syytellä sitä? Täälläkin menee jo huomattavasti paremmin. Toinen viikko eka sytojen jälkeen oli muuten hyvä mutta vähän kasvot kesi ja ihoa sai rasvata koko ajan. Allergiaoireita tuli käsiin ja jalkojen sisäpintaan mutta ne hävisivät parissa päivässä. Kolmas viikko jo ihana. Ei mitään oireita, ruoka maistui, kävimme risteilyllä tallinnassa jne.
Toinen sytokerta sitten oli jo paljon helpompi. Syöpäarvot laskeneet ja kaikki omat ”työntekijät” palautuneet normeiksi. Olo on hyvä ja joulun valmistelut voi jo alkaa aika hyvässä kunnossa. Toivotaan ettei takapakkia pahasti tule. Ja yhden asian tämä syöpäläinen on minulle opettanut. Asenne tähän on se kaikkein tärkein. Älä jää tuleen makaamaan. Jatka elämää normaalisti niillä keinoilla mitä on käytettävissä. Pidä ystävät lähellä.Iloista joulua!
Hei Karo – hyvää uutta vuotta. Pitkästä aikaa. hyvä kuulla noita uutisia. Toivottavasti toipuminen on jatkunut hyvin eivätkä muutkaan sytot ole olleet liian rankkoja.
Minun sairaslomani päättyi pari päivää sitten. Puhtain paperein. Tulehdus vei vielä sairaalaan muutamaksi päiväksi joulun tienoossa.
Nyt on kaikki hyvin. Ja elämä jatkuu, ja samana ja kuitenkin erilaisena tämän matkan jälkeen. – Lahjaa kaikki, lahjaa.
Kaikille nyt eri hoitovaiheissa oleville toivotan rohkeutta ja toivoa.Hei!
Sain kesäkuun puolivälissä diagnoosin kohdun runko-osan syövästä. Tuli ihan puskista. Olen 42-v ja muuten ihan terve. MRI ja TT olivat viime viikolla ja nyt odotan, jos joku ottaisi sairaalasta jossain vaiheessa yhteyttä ja kertoisi mitä seuraavaksi tapahtuu. Sen verran tiedän, että leikkaus tulee, mutta en enempää. Onko täällä ketään kohtalotoveria? Viimeisin kirjoitus tähän ketjuun on jo useamman vuoden takaa. Facen ryhmiin en ole omalla naamallani ja nimelläni halunnut liittyä työni vuoksi. Kuitenkin olisi kiva, jos jotain vertaistukea jostain löytyisi.Hei Maaria77!
Täältä löytyy kohdunkaulan syöpää sairastava. Ekat sytot takana.
Dg tuli myös täytenä yllätyksenä. Minulla turposi vatsa toukokuun lopussa ja alkoi kovat kivut. Tehtiin Ct ja mri, otettiin näytteet vatsassa olevasta nesteestä sekä kohdusta ja normi papanäyte. Mikään ei viitannut pahanlaatuiseen. Dg oli tuolloin revennyt ja kiertynyt munasarjakysta. Kesäkuussa oli sitten leikkaus. Sen yhteydessä otettu näyte munasarjasta oli ns.rajatapaus, joten protokollaan kuuluu tuolloin että poistetaan molemmat munasarjat, kohtu ja umpisuoli. Kaikki piti olla hyvin, mutta 4vkon päästä leikkauksesta tuli lopulliset vastaukset näytteistä – kohdunkaulan syöpä, joka levinnyt munasarjoihin ja pieni muutos myös vatsapeitteessä.. Heti tämän jälkeen tehtiin PET-tutkimus, joka selvittää onko tauti levinnyt muuallekin etenkin imusolmukkeisiin. Se oli onneksi puhdas.
Nyt tosiaan on eka sytostaatti ohi. Niitä tulee 6x , kolmen viikon välein.
Kiva olisi kuulla, mitä sinulle kuuluu.
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän viestiketjuun.