No itseäni jännittä aina joka puolen vuoden jälkeen kun uusi kontrolli on tulossa. Jos sitten jotakin tuloksissa ihan vähänkin näyttää huononevan niin pitkään menee koota itsensä. Minulta leikattiin eturauhanen vuosi ja kymmenen kuukautta sitten. Aina sitä kuitenkin saa itsensä koottua kunnes seuraava kontrolli koitta. Eilen sain tulokset edellisestä kontrollista. Kaikki oli muuten kunnossa, mutta PSA-arvo oli noussut pari sadasosaa. Kesäkuussa on seuraava ja pelkään jo, että nousua taas tapahtuu.

Ajatukset saa käännettyä muualle vain tekemällä jotain joka kiinnostaa. Minä olen eläkkeellä ja se ei ole siksi aina helppoa. Tsemppiä Sinulle.

Hei Masterton ja muut!

Itse olen tällä hetkellä vasta lopettanut sytostaattihoidot, mutta seuraava kontrolliaika on kuitenkin jo tiedossa. Lisäksi minulla on vielä tyräleikkaus edessä. Minua pelotti jossain vaiheessa paljonkin syövän mahdollinen uusiutuminen, vaikka ennusteeni onkin hyvä. Nyt olen käynyt juttelemassa psykiatrian polilla näistä ikävistä tunteistani ja itse olen nyt kuitenkin alkanut ajattelemaan, että elän tässä hetkessä elämääni. Tulevaisuudesta ei voi tietää mitään varmaksi. Pelon tunteita tulee ja nehän ovat ihan ymmärrettäviä ennen kontrollia, mutta olen ajatellut silti niin, että suunnittelen myös sopivasti tulevaisuutta ja elän elämää. Jos syöpä uusii, niin sille en voi mitään. Yritän kuitenkin olla murehtimatta sitä liikaa. Toki en elä vielä kontrollien läheistä aikaa eli en tiedä, miten silloin asian koen. Mutta nyt elän kuitenkin päivä kerrallaan.

Morjesta,ei ole kuulunut kutsua labraan eikä kirurgille joten tuumailin tuossa kun tammikuussa oli labrat ja helmikuussa varhennettuna tähystys ja ei ollut mitään eli kaikki kunnossa niin seuraava labra on tammikuussa ja ensi kesänä kirurgilla käynti.

Oikeassa olet pitää maanantaina soittaa ja kysyä missä viipyy ja mikä on tilanne ja syy.

Huomenta,eilen tuli soitto kirurg.polilta että tänään (tiistai) labrassa käynti ja keskiviikkona kirurginkontrolli sähäkästi käy mutta hyvä näin kiva kuulla mikä on CEA arvo jne.

Juse

Huomenta Kesanto ym,eilen kävin kirurgin luona ja veriarvot hyvät hemppari 152 ja CEA 2.0 oli laskenut alkuvuoden lukemasta (2.3),tietsikan näytöltä kateltiin paksusuolesta otettua kuvaa tähystyksen yhteydessä melkonen lötkyhän se on.En tullut kysyneeksi että onko labrat edelleen puolivuosittain mutta hänen luonaan käynti on ensi vuoden heinäkuussa eli edelleen kerran vuodessa kuin alunpitäen.No sittenhän sen näkee noiden labrojen suhteen ja voihan sitä kysyäkin se harmittaa kun aina jokin unohtuu pitäs laittaa lapulle ylös.Nyt on jäljellä 3v tätä kontrolli hommaa ja viimeisenä vuotena on kolonoskopia ja saa taas juoda sitä juhlamehua.Hyvin ovat hoitaneet minun asian tuolla ja siitä pitää sitten antaa iso kiitos heille kun on viimeinen käynti.Pilvinen keli on yöllä satanut pitää lähteä ulkohommiin ja saada nuo jäljellä olevat hommat pois jotta pääsee sieneen ja kohta puolukkaan meilläpäin oli mustikoita huonosti eikä mustaviinimarjojakaan näytä tulevan kovin paljon mutta omenoita on runsaasti,mustarastaan peijjoonit söi kirsikkapuista marjat,jatketaan tästä ja kirjuutellaan.

Juse

Hei Kesanto ja muut kontrolleissa kävijät!

Omalla kohdallani syöpäni siis ei ollut levinnyt ja ennusteeni on siinä mielessä hyvä, vaikka mikään ei tietysti 100% varmaa olekaan. Itse en ole jostain syystä jännittänyt kontrolleja. Ainakaan vielä. Mulla 2 kontrollia takana. Lääkäri sanoi, että seuraavan 2 vuoden aikana tauti uusii jos uusii. Välillä tuossa syksyllä mielessä kävi lähinnä ajatus, että en jaksa tätä syöpää enää yhtään, en kontrollien muodossa enkä missään. Mielessä siis kävi , että lopettaisin kontrollit kokonaan. Toki en niin todellakaan tee. Kai se oli sellaista syvää väsymyksen tunnetta tätä kaikkea sairauteen liittyvääkin kohtaan. Syvää uupumusta tämän raskaan vuoden takia.

Tuota uusiutumistakaan en jostain kumman syystä enää pelkää. Toki se on jo ajatuksena tapporaskas, että sairaus uusiutuisi. Ei siitä pääse mihinkään. Olen kuitenkin sitä mieltä, että nyt olen ainakin toistaiseksi syövästä vapaa, joten syövällä ei kannata mieltään enää täyttää. Eiköhän se jännittäminen ole aika yleistäkin? Varsinkin jos on ollut levinnyt syöpä? Näin ainakin luulisin olevan. Voisi olla, että jännittäisin kontrolleja, jos mulla ois ollut levinnyt syöpä. Kesanto, kirjoita tänne vaan omista tunnoistasi. Se voi helpottaa oloasi.

Olen huomannut, että itseäni kontrolleissa on vaivannut se, että lääkäreillä tuntuu olevan kiire. Aikataulut eivät pidä. Kerran lääkäri oli yli tunnin myöhässä. Se harmitti jonkin verran. Tulee olo, että ei viitsisi kysellä oikein mitään. Toki olen kuitenkin kysellyt, koska jos yksin hautoo mieltä vaivaavia asioita niin se ei tee hyvää.

Heippa Kesanto!

Kyllä musta on tuntunut monilla kontrollikäynneillä, että aikataulu on tosi tiukka ja onhan niin käynytkin, että lääkäri myöhästyi kontrollista tunnin verran operaation vuoksi. No, asiat saatiin kuitenkin hoidettua myöhästymisestä huolimatta ja olihan lääkärillä syy.

MInulla on kontrolleissa myös ollut aina eri lääkäri. Toisaalta se on hyvä. Voi kysyä samaa asiaa eri lääkäreiltä ja saada vahvistusta tai olen myös huomannut, että joltain lääkäriltä uskaltaa kysyä helpommin jotain kuin joltain toiselta. Henkilökemioissa on eroja. Omalla kohdallani kun on ollut munasarjasyöpä niin seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset ovat askarruttaneet minua paljonkin ja jonkun lääkärin kanssa on ollut helpompi jutella aiheesta kuin jonkun toisen. Viimeisin lääkäri oli tosi hyvä nuori erikoistuva. Yhtä lukuunottamatta kaikki lääkärini ovat olleet erikoistuvia.

Olen kuitenkin tyytyväinen, että en ole jättänyt kontrolleja väliin, vaikka välillä olenkin ollut todella uupunut tämän syövän takia. Kyllä se kuitenkin harmittaisi, jos jättäisi menemättä. Toki tuon väsymyksenkin ymmärtää. Onhan tuo sairastumisprosessi kokonaisuudessaan tosi repivän raskas ja uuvuttava kokemus.

Mukavaa kesäaikaa sinulle ja muillekin!

Heippa kaikille! Mulla eka kontrolli maanantaina leikkauksen jälkeen. Nupissa alkaa olla ihan järkyttävä ahdistus. En ole oikein saanut nukuttua ja on jotenkin oksettava olo. Omaatuntoa soimaa kun olotila on kiukkuinen ja pinna lyhyt. Tulee hermostuttua lapsille liiankin pienistä..onneks mulla on jäljellä noita Opamoxeja mitä sain keväällä unettomuuteen. Oli pakko ottaa äsken puolikas,olo tuntuu jotenkin niin ylitsepääsemättömän ahdistuneelta. Tänään olen jäänyt totaalisen jumiin. Tekisi mieli perua koko lääkäri,olla vaan menemättä ja vetää peitto korville. Mitä nyt en tietenkään tee…Miten te muut lähestyvän kontrollin kanssa elätte? Tässä mietin että aika raskaaks tämä elämä menee jos joka helvetin kontrolli laittaa pään tämmöiseen kuntoon. Ei jaksa.

No niin. Huomenna on se pelätty päivä. Eka kontrolli. Onneksi on jo heti aamusta. Paniikki alkaa olla jo aika huipussa,eipä tuo puolikas opamoxkaan tunnu helpottavan tätä suunnatonta ahdistusta. Mietin tässä että mitä pelkään. Ei ole otettu verikokeita,kuvauksia, lääkäri tsekkaa miten on tuo alaosasto parantunut leikkauksen jälkeen. Ehkä pelkään sitä että sieltä löytyy jotain näkyvää,suurta ja pahaa. Tää paraneminen leikkauksesta on ollut yllättävänkin hidasta,tikkejä tuppaa vieläkin irtoilemaan..klinikalta on sanottu että se on ihan normaalia. Mun elimistö taitaa olla huono sulattelemaan niitä..tosta vatsan päältäkin loppujen lopuksi nypin niitä tikkejä varovasti parin kk päästä operaatiosta pois…Ei ne siitä mihinkään sulaneet… huhhuh. Olen kyllä maailman onnellisin ihminen kun saan tuon huomisen pois alta. Näillä ajatuksilla tänään…Ehkä mä siitä selviän.