Ottaisin kantaa tuohon Myyn järkevään kirjoitukseen, jätin nyt numerot pois, kun ajattelin, että ehkei täällä ole muita Myitä.
Niin, tämä minun huumorintajuni saattaa olla hiukka omalaatuinen, siitähän tuo torstai kirjoituskin kertoo. Kaikki oli kyllä
juuri niin torstaipitoista, etten voinut tapauksessani muulta pohjalta kirjoittaa. Mutta oikeata asiaa. Vaikkakin menin kokeesta ja näytteestä toiseen ajatellen, että mitäköhän nyt on tulemassa, niin kyllähän diagnoosin kuultuani olin jonkun aikaa mieltä, etteihän tämä nyt voi olla, että minulla ykskaks on syöpä. Syöpäni oli niin syvällinen, ettei sitä millään olisi päältäpäin voinut edes tuntea. Jäihän sitä tietty miettimään, niin kauaksi aikaa, kun tällainen ”ADHD” yhdessä asiassa pysyy. Sinullahan Myy on ollut paljon suuremmat asiat ja leikattavaa kyseessä, joten ei minkäänmoinen ihme, että maailmasi on todellakin pyörähtänyt.
Halu elää hetkessä on nyt aivan ymmärrettävää ja arvojärjestykset menevät varmaan kaikilla uusiksi. On ne minullakin ainakin
vähän menneet, huomaan. Minäkin toivon, että tulevaisuutesi jo olisi syövätön – samalla haluaisi vahvasti toivoa kaikkien kannalta, että hevonkuusaloon koko syöpä!