Nyt on kulunut leikkauksesta 10 kk ja sama kaiku on askelten. Päivittäin menee kaks vaippaa ja tuntuu että onko tässä tapahtunu mitään edistystä. Kotona niinki pärjää kun on vessa lähellä mutta kaupunkikierrokset on painajaista. Kyllä tässä nyt alkaa menettämään toivonsa joka asian suhteen. Kuset housuissa kävellään ilmeisesti loppuelämä suoraan sanottuna. Seksipuolelta ei ole paljoa kerrottavaa jälkipolville. Puoliveltolla lerpalla kun ei paljon touhuja hoidella.Tässävaiheessa tuntuu että elämä päättyi v.2016 elokuussa ja sen jälkeen tämä on ollut vain tämmöstä oleilua.Olis mukava tietää onko tuon pidätysvaivan kans jollain toisella mennyt yhtä pitkä aika vai kuulunko siihen 10% jotka jää tämmöseksi.Tässäpä nämä kuulumiset tällä kertaa lähden ihmettelemään maailman menoa.