No moikkat Villis !

Oikein hyvä, kun kirjoitit. Johonkin on tuollaisessa tilanteessa pakko saada purkauduttua, varsinkin kun sanoit, ettei oikein kellekään voi puhua. Tänne kun tulit, voin kuvitella, että pelkäät nyt syövän olevan kyseessä. Nii-in, täällähän on melkoinen joukkio niitä, joille syöpä on pumahtanut ihan puun takaa. Itsekin kuulun juuri siihen. Sen ymmärtää hyvin, että sinulla parhaillaan on hermot kireällä ja suru puserossa, mutta asioilla on kuitenkin tässä maassa aika hyvät ennusteet ja hoidot parhaita, joten koko maailma ei (jos niin olisi) siihen kyllä kaadu. Eikä hoidot vie talouttasi varmastikaan nurin… ja hyvin nopeasti pystyt jälleen organisoimaan… eikä koirasta tarvitse luopua… Sinulla on nyt tuo paha odottamisen vaihe, mutta kun sen nyt jaksat niin kaikki voi kummasti helpottua oli miten oli. Toivon sinulle asian tiimoilta rauhaisaa juhannusta, uskotaan yhdessä, kyllä se siitä. -Miska