Kiitos kommentista karix. En mielestäni ole kovahermoinen. Tämä tapa lankesi luonnostaan. Hetihän minulle ehdotettiin leikkausta.
Aloin kuitenkin lukea ja tutkia asiaa. Paljastui, että asiaan liittyy
paljon epätietoisuutta, erimielisyyttä, jopa lähes hysteriaa, niin kuin eräs lääkäri sanoi. Eikö perusongelma ole edelleen ratkaisematta;

Miten erottaa vaaralliset ers:t vaarattomista?

Hyvin paljon hoidot muotoutuvat sen mukaan kuina paljon potilas pelkää.

Edelleen mieleen nousee usein se Lääkärilehdestä lukemani lause, jossa sanottin että kun prostata spesifinen antigeeni löydettiin, löytyi kultakaivos.

Mitä vanhempi mies sitä hitaammiksi käyvät elintoiminnat. Siis syöpäkin etenee hitaammin.

Pelkään että kaupallisuus sekoittaa asiaa pahasti. Eräs professori sanoikin, että syövästä elää paljon enemmän ihmisiä kuin mitä siihen kuolee.

Viimeksi lääkärissä käydessäni esitin epäilyksen, että ehkä minulla ei syöpää olekaan. Lääkäri nosteli harteitaan.

Gleason- arvohan voi muuttua ajan kuluessa. En ole kieltäytynyt mistään hoidosta, ainoastaan siirtänyt niiden aloittamista.
Oliko niin, että 85- 95% ers: tä ei muodostu henkeä uhkaavaksi koskaan. Elämä on epävarmaa. Jokaisesta päivästä kannattaa olla kiitollinen.

Kaikkea hyvää meille kaikille t. kataja