-
Viestit
-
EP-PSA6 kiitos, kun jotain kuitenkin.
Ei ole niitä hoitoketjuonnettomuuksia ollut minullakaan ennen tätä. Ei ole muita juttuja ollutkaan, kuin kita-ja nielurisat penskana ja teini-iässä tyrä.
Potilasasiamies (kiva nainen oli) kävi puheillani jo osastolla vielä ollessani. Erityisen käynnin vielä vahinkokeskuksen hlön kävin erikseen. Hänen kanssa asia eteni, tuli parisen vkoa käynnin jälkeen kirjeilmoitus, että tapaukseni on otettu käsittelyyn. Noh, 8-15 kk voi mennä.
Ei ole ajatus vahingossa tätä tehnyttä moittia, ei, ei.
Ei ole talous tms. vituillaan, mieli kireänä tietysti vain.
Tällä vkolla oli tähystys, osumaa ei tarvinnut zoomata.
En ole syvässä tympäsyssä, tähän vkoon pääskynen ja hyvän ystävän tuoma täytekakku piristää.Pisteitä sairaalalle, jos tuo asiamiehen ensikäynti on ollut heidän aloitteestaan
Eipä tässä taida voida muuta kuin toivottaa jaksamisia. Itsekin asiaa pohtiessa melkein ihmettelen kuinka pahasti pieni ruumiinosa voikin sotkea elämää.
Vertaistuki/keskusteluryhmä on itselläni jonkin verran auttanut. On siinä sekin että ei tarvitse kaikkea purkaa puolisolle.
Minulla on melko samat luvut, ehkä hieman piirun verran alhaisemmat. Ikää 46, ja PSA on 3 vuotta ollut 2.5, 2.6, 3.2, 3.8 jne. Sama suhdeluku kuin sinulla. Ensimmäinen magneettikuvaus näytti yhden epäilyttävän alueen, mutta oli PI-RADS 3 ja urologi ei ollut huolissaan. Hän ei olisi halunnut edes ensimmäistä kuvausta, mutta suostui kun pyysin. Vaihdoin urologia, koska hän otti mielestäni asiat ehkä hieman liian rennosti. Uusi lääkäri lähetti minut nyt uudestaan kuvaukseen. En odota tapahtumaan innolla, koska ensimmäisellä kerralla sain voimakkaan allergisen reaktion varjoaineesta. Katsotaan…
Kallu, hyvä että tutkivat ja pyyntö kuvauksesta meni läpi. Hyvä, että urologin vaihtokin onnistui.
Lienetkö Oysin asiakas. Minulla ollut siellä viisi eri hlöä, ei pyynnöstä, ihan sattumalta. Leikkaukset tehnyt lääkäri useimmiten käynneillä kuitenkin.
Kovasti olen kesän aikana kuntoani koettanut palauttaa, väliin pidätyskyky on ihan ok, välillä on heikompia päiviä. Erektio palailee, pillerilääke auttaa, mutta tekee kipeäksi. Psa kuukausi sitten oli näkymättömässä arvossa, se oli helpotus. Puolen vuoden päästä seuraava kontrolli.
Potilasvahingosta ei ole päätöstä kuulunut.
Muutama ikäluokkani ystävä on mittauttanut arvonsa, yhdellä on edennyt jatkotutkimuksiin.
Puhuminen sairaudesta ihan alussa ei hyvälle tuntunut, mutta puolisen vuotta on mieltä muuttanut.Parhainta syksyä teille kaikille.
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän viestiketjuun.