Elämässä on erilaisia vaiheita. Nyt on tärkeää että pystyt näyttämään äidille sellaisen puolen itsestäsi että tulet pärjäämään jatkossakin. Tunteet tulee sitten aikanaan. Sairaus ja kuolema tulee aina väärään aikaan. Minäkin monesti huomaan miettiväni että äitini kuoli monta vuotta nuorempana kuin minun hoidettavani.

Joskus nuorempana kun veljeni kuoli min elämäni meni sekaisin. Sitten sain neuvon että hiljenny valokuvan ääreen ja keskitä surutyö siihen. Näin tein ja pystyin taas elämään muuta elämääni.

Ehkä joskus auttaa kun lähtee pois koko ympäristöstä vaikka kahvilaan tai ulos kävelemään. Ja pitää tuon kaikesta muusta vapaan hetken omana tapanaan.

Jaksamista.