Ryttis sinulla on tilanne suunnilleen sama kuin minulla viime kevään lopulla.. mä kestin aluksi todella hyvin sytot, tuntu jopa että ”eihän tässä mitään ongelmaa ole.. joo pari päivää heikkoa oloa ja kunhan ei kylmää juo..” mulla jokaisen hoitokerran jälkeen oli enemmän aina vaan oireita. Marraskuussa tiputusannosta viimeisillä kerroilla pienenettiinkin. Ne sytot kertyvät elimistöön jokaisen tiputuskerran jälkeen enemmän. Olin aluksi vähän epäuskoinen kun sanottiin että vähintään puolivuotta hoidoissa menee.. vuosi on jo täynnä ja odottelen mitä mun keuhkolle tehdään. Sen keuhkon kanssa uskon että ainakin taas se puolivuotta menee.. mulle ei enää makseta sairaspäivärahaa vaan eläkevakutusyhtiö maksaa kuntotustukea.. tosin mitään kuntoutusta ei sitten olekkaan 😉

Nunnukka, en sinun sairaudesta minäkään ymmärrä, sori. Sen ymmärrän hyvin miten ahdistavaa on lapsille kertoa sairaudesta mulla on 9- & 12-vuotiaat itselläni, mä olen ottanut linjan että kerron faktat sitten kun jotain tapahtuu.. eli keuhkometastaasista kerron kunhan itse tiedän mikä on lääkäreiden suunnitelma.. tällähetkellä mun tilanne on lasten kysyessä ’ isin hoidot jatkuu..ei mitään uutta kerrottavaa’ vaikka oma pää on kysymyksiä täynnä. Ihan samalla tavalla kerroin maksan kohdalla sitten kun tiesin leikkauksen ajankohdan ’torstaina menen sairaalaan..’ mulla ainakin toiminut hyvin, isompaa kiinnostaa ja pienempi leikkii ’pää pensaaseen leikkiä’ eikä halua asiasta puhua.. silti kuuntelee tarkasti.