Kivaa lukea täältä uutisia ! Ja hienoa kuulla teidän kummankin hoitojen olevan noinkin tehokkaita, kun koetan hyväksyä senkin ajatuksen, että vaikka nyt kaikki näyttää hyvältä, voi tilanne joskus muuttua.
Minun hiljaisuuteni tässä liittyy siihen että kaikki on niin uutta. Olen vielä leikkauksesta aika uupunut ajoittain, ja opettelen avanteen hoitoa. Ylipäätään yritän tottua uuteen elämäntilanteeseen. Keskiviikkona saan tietää siitä millaiset hoidot minulla alkavat. Olen nyt eniten kamppaillut syömisen kanssa, painoa on pudonnut 9 kg alle kuukaudessa, vaikka ei mitään hoitoja ei edes ole ollut. Ennen leikkausta oli kai muutama kilo ylimääräistä, mutta enää e olis kovin paljon otettavaa ilman että alkaa mennä överiksi siihen nähden millainen olen ollut vuosikymmenet.
Tänne kirjoittaminen on minulle tähän sairausyksinäisyyteen liittyvää: kun välillä tuntuu siltä, että olen yksin, omalla pienellä planeetallani. Vaikka ystävät ja läheiset eivät ole hylänneet.