Pitkästä aikaa kävin täällä kurkkaamassa ja vau oli kiva huomata että täällä on uusia keskustelijoita on tullut.. ehkä tää vielä piristyy. Mun jutuista selviää aika paljon tämän ketjun juttuja lukemalla. Nyt tilanne on se että kolmas jakso kahdeksasta suunnitelusta on menossa, tästä jaksosta eka viiko lopuillaan. Sama juttu kuin aiemmissakin mun hoidoissa muuttuu koko ajan raskaammaksi, syöminen ennen capecitabinejä on väkisin syömistä, tunnen välillä olevani pakkosyötettävä broileri. Ei maistu mikään,ja silti pitää syödä että vatsa ei tule lääkkeistä kipeäksi. Nukkuminen on on välillä huonoa, kämmenet ja jalkapohjat kestokipeät. Mielialaa vetää alaspäin myös ihan päin sitä itseään mennyt talokauppa. Jouduin sairastumisen takia myymään rintamamiestalon jota olin viisi vuotta laittanut kuntoon pala kerrallaan se mikä oli rikki korjataan periaatteella ja huone kerrallaan kuntoon. Ostajat ovat tehneet kaiken maailman tutkimuksia ja niiden varjolla koko ajan vaatimukset vain kovenevat.. mun kuntoustutuella ei karvan alle sadantonnin korvausvaatimuksista selvitä, kun ei ole terveyttä eikä voi entisessä töissä olla… enpä taida enää verokorttia koskaan tarvita paitsi eläkeen osalta. Ei ole fiilistä enää edes ajatella joskus töihin palaavani, sillä silloin joku muu vietilin ennen kuin se on omalla tilillä. Karua kun ei ole edes viittäkymppiä vielä täyttänyt.. nyt suomeksi sanottuna vituttaa, tämä tuntuu aivan kohtuuttomalta.