Tervehdys kaikille, on kiinnostavaa lukea muiden tarinoita, kun täällä niillä on jotain tekemistä omien kokemusten kanssa.
Mulla jäi joulukuun 21. päivä annettu oksaaliplatiini viimeiseksi. Sivuoireet eivät hellittäneet ajoissa, lääkäri päätti että ei riskeerata niiden jäämistä pysyviksi.

Nyt menossa 6. hoito, joka siis on eka pelkän kapesitabiinin kanssa. Se ei aiheuta mulle kovin pahoja sivuoireita. Sormenpäät pistelee. Ja ruoka aiheuttaa välillä närästystä, etenkin kun ruokahaluni on liuankin hyvä, ja tekee mieli jaikenlaista roskaruokaa.
Olen saanut aikataulun lopuille tutkimuksille. Viimeiset tabut otan 7.3., ja 11.4. on tietokonetomografia. Jatko ei sovi heikkohermoisille 🙂
Nyt hermostuttaa nimittäin avanne, joka on tilapäinen. Elämä sen kanssa on takkuamista. Käytössäni on tyhjennettävöt sidokset, mutta ulosteeni on jatkuvasti niin tahmaista, että sidoksen tyhjääminen on vaikeata. Olen alkanut huuhdella sitä, saan jotenkin tyhjättyä. Mutta usein ulostetta oääsee pohjalevyn alle, ja olo on tukala. Olen saanut erikoislähetteen, jonka ansiosta saan paljon sidoksia. Mutta ilman huuhtelua ja sinnittelyä kahden sidoksen päiviä on liikaa. Millaisia kokemuksia eillä muilla on avanteesta? En käytä laksatiivejä, koska ne ovat liiankin tehokkaita, ja uloste tulee spontaanisti ha säännöllisesti. On vaan vääränlaista.

Ja mitä tiedätte avanteen purku -leikkauksista? Viimeksi lääkäri sanoi ettei ne ole kiireellisiä. Itse en jaksaisi tätä päivittäistä taistelua yhtään pidempään kuin on syöpähoidon takia tarpeellista. Tällä hetkellä tuo painaa mieltä melkein enemmön kuin tämä ”apina”. Kai siksi kun saan parantavia hoitoja, ja välillä olo on muuten niin hyvä, että syöpä tuntuu epätodelliselta. Ymmärrän olevani onnekas, mutta tuo avannehässäkkä vie voimia…
Ja varmaan ilman sytostaatteja avanne-elämä vois olla ihan toisenlaista…