Täällähän on aktiivista jutustelua! Ja kovin tutun kuuloisia asioita kesätorpan ”puutarhasta”. Itse olen takavuosina kovasti yrittänyt kallioisen tontin ohuelle ja köyhälle multa-alueelle luoda villin kasvuston keskellä jotain puutarhaa. Pian on luonto (= rikkaruohot) ottaneet omansa takaisin. Nyt kun on takana sairausvuosi, olen ajatellut että annan villikasvien rehottaa. Ovathan niin kovin paljon kestävämpiä kuin istuttamani perennat ym
Leikkauksestani tulee huomenna neljä viikkoa, ja viime lauantaina eka kerran kävin torpallani. Oli kaunis ilma, lämmintä ja oli kuin elämä olis palaillut minuunkin siellä kalliolla kulkiessani, samalla kun tuomet ja koivat vihertyivät ihan silmissä. Oli niin paljon kovempi keikka tämä avanteensulku kuin osasin kuvitella, joten ilo löytyy kaikesta mitä nyt jaksan. Ja kuinkahan kauan mahdan iloita joka kerta kun suoli toimii? Enpä olisi arvannut takavuosina. No, nyt menin sitten kuitenkin sairausasiohin. Takaisin alkukesän iloihin. Kyllä ovat olleet suloisia nämä viimeisen vajaan parin viikon päivät. Ihania päiviä itse kullekin jatkossakin.