Hei Janne,
Sait ikäviä uutisia. Olen pahoillani puolestasi.
Kokenut lääkäri tekee kolonoskopian, ja ainakin minulle kertoi lääkäri vaikutelmansa saman tien. Jotain saattavat kai siinä yhteydessä tehdä, minulle ei tarvinnut, joten en osaa sanoa.
Minäkin pidin tyhjennystä kamalana, vaikka juotavaa oli vähemmän kuin Juselka. Olisko ollut Moviprep se aine jota käytin. Kotona kannattaa olla ja vessan lähellä. Eka satsin jälkeen kun tyhjeneminen käynnistyi olin hätää kärsimässä. Mulla oli nimittäin tuolloin tilapäinen avanne, joten en voinut kontrolloida tyhjenemistä mitenkään. Avannesidos tietysti petti. Sanottakoon vaan että paska juttu mutta tulipa tehtyä. Jäiks! Ilman avannetta varmaan vähän helpompaa, mutta varmaan silti karseeta. Todella ammattimaisesti ja hyvin tehtiin kolonoskopia, ja todellakaan ei turhaa kiusattu.
Hoidoista kuvittelisin, että leikkaavat kaiken mitä voivat ja pikaisesti, ja aloittavat sitten liitännäishoidot syövän tyypistä riippuvalla sytostaattiyhdistelmällä. Sädehoitoja saattaa tulla myös, jos niistä katsotaan olevan hyötyä. Tosin suolistossa sädetys on usein vaikeata, niin ilmeisesti harvemmin tehdään kuin joissain muissa syövissä. Tarkkaan pohtivat hyödyt ja haitat. Mutta Meikussa olen kyllä jutellut sellaisten kanssa, joilla ensin oli leikkauksen jälkeen sädehoitoa ( 4-6 viikon jaksolla useita kertoja viikossa) ja sen jälkeen sytoja. Joskus olen kuullut että ensin pienennetään kasvainta hoidoilla ennen leikkausta, mutta tästä en sen kummempaa tiedä.
Suolistosyöpäläisille tulee joskus leikkauksen yhteydessä avanne, joka on usein tilapäinen. Sitä ei kannata pelätä, sen kanssa tulee toimeen silloinkin kun se toimii vähän huonosti kuten minulla joka sain omani päivystysleikkauksessa. Ja suunniteltuna kuulemma toimii oikein hyvin. Minulla kun hoidot päättyivät ja sain terveen paperit suljettiin avanne ja nyt 5 viikkoa leikkauksesta voin jo syödä suht normaalisti.
Eli kaikenlaista, tilanteesta riippuen kuuluu hoitoihin. Sappitiesyövästä en tiedä.
Oireista: minullakaan ei pitkän ajan oireita, vatsakipua ha sitten oksentelua vajaa 3 viikkoa kun kasvaimen aiheuttama suolitukos syntyi.
Lääkärikäyntiä ja kysymyksiä pohdit; kirjoitin paperille että muistin mitä halusin kysyä, lusäksi mulla oli yksi ystävä mukana ja hänkin kysyi jotakin, mutta ennen kaikkea kuunteli. Jälkeenpäin oli hyvä kerrata yhdessä, kun olin kuitenkin tunnekuohun vallassa. Minä kysyin siitä, mitä suolistolle leikkauksessa oli tapahtunut (jouduin päivystyksen kautta leikkaukseen), kasvaimen koosta, siitä miten agressiivinen se on , miten se on kavanut, mikä ennusteeni on, miten hoidot siihen vaikuttaa, entä hoitojen jälkeen, miten vaikuttaa elämään. Keskusteltiin sairaslomasta, omassa työssäni en voinut hoitojen aikaan olla. He kertoivat (ensin lääkäri, sitten erikseen hoitaja) houdoista, niiden sivuvaikutuksusta ja niiden estämisestä. Sain lääkereseptit, verikoe, hoito yms ajat. He varasivat mulle myös ravintoterapeutin ajan kun painoni putosi leikkauksen yhteydessä 10 kg. (Terapeutille pyysin itse jo sairaalassa leikkauksen jälkeen.) lisäksi tapasin sitten vielä tablettihoitajan, joka neuvoi kotona tabletteina otettavista sytoista.
Näiden kysymysten lisäksi sulla on varmaan omia. Ja kun hoidot alkaa, tapaat sairaanhoitajan säännöllisesti ja käytte läpi oireita. Hän on tarvittaessa yhteydessä lääkäriin ja tapaat lääkärinkin jos tarve vaatii. Iso pyörä käynnistyy nyt, ja itse olen kokenut että on ollut hyvää, perusteellusta hoitoa.
Voimia tähän kaikkeen!
Ja Jusulle ja Myy79:lle kiitos myös ajatusten jakamisesta. Nämä keskustelut antavat aina itselle myös, kun vähän kerrallaan ymmärtää tätä sairautta ja omaa matkaansa sen suhteen.