Moipsista Juse 🙂

Tuosta edellisestäsi, josta en kyllä ihan varmana tiedä mitä asiaa tarkoitatkaan, niin, täällä kun on ollut vakavanpuoleisia keskusteluja, joihin olisi tehnyt mieli osallistua, mutta, kun esimerkiksi vain mainitakseni, sinun syöpäsikin on myös minulle ihan utopiaa. Erittäin paljon kaikkea, mistä en ymmärrä mitään. Siihenpä on vaikeaakin vaikeampi sanoa järkevän tapaistakaan, eli parempi pitää suu supussa. Ainoa mitä tilanteessa voi, on yhdessä kokea harmia ja toivoa kuitenkin tottakai parasta lopputulemaa.
Kukkapenkistä sen verran, että olen puolestasi ylpeä ja myöskin iloinen, että puna kuitenkin hävisi poskiltasi, niin meinaan, ettei jäänyt ikuiseksi.
Yökyöpelinä alan nyt tehdä pasteijoita. Olen aina tehnyt lohi-, mutta nyt koitan ihan jauhelihasta, eili uusi aluevaltaus, kuis siin sit mahtaa käyrä?
-Miska