Aurinkoista päivää Myy 🙂

Mieli hyvänä täytyy todeta, että olet kyllä vahvasti toipumisen tiellä. Lueskelin vähän, hyviä kannanottoja… Muuten hän, joka sinulle sanoi, että ”olen tässä, jos tarvitset apua” kuluu juurikin siihen kastiin, jolla on se järki päässä ja ajatusta täynnä olevat kauniit sanat hallussa. Minähän en ole joutunut kuulemaan ensimmäistäkään ”älä ajattele tai ajattele positiivisesti” typerää kommenttia, johtuen varmaan siitä, että silloin menin vaan kokeesta toiseen ja leikkaukseenkin tutkimatta itsekään etukäteen yhtään mitään. Harmillisinta tuntui olevan se, että leikkauspäivänä sairaalassa piti olla paikalla klo 6.45. Mutta, edelleen täytyy ottaa huomioon, että esim. sinulla, kuten Jusellakin ja monella muulla täällä on ollut erittäin paljon enemmän ja isompia toimenpiteitä ja sen mukaan myös ajattelemisen aihetta – ihan helpolla masentamiseen asti. Minä en joutunut edes jälkeen päin ihmeemmin masentumaan, kun kysyttiinkin vaan, eikö sinut eilen leikattu… ja mihinköhän nyt olet jo menossa. Että vaan tällaisia, ei ”typeriä kommentteja”. Mietinkin tässä Jannea, joka luonteensa mukaisesti haluaa kaikesta mahdollisimman täydellisen etukäteisselvän, että muodostuukohan sellainen heti kohta mahtavan tukalaksi painolastiksi. No jaa, taashan me ajatellaan ja koetaan niin eri tavoin. Ei tiedä. Minulle nyt jonkin verran tuo neuropatia ja ennen kaikkea huipatus ovat tulleet ns. jälkitauteina, mutta eiköhän niistä jossain kohtaa saata eroon päästä. Näillä mennään myöhemmin saapuvaa kesää kohti 🙂 Vointeja edelleen…! -Miska