Etsiskelin Facebook-ryhmää suolistosyövän tiimoilta sitä löytämättä. Etsin siksi, että tiedän sellaisen olevan melanoomaan sairastuneille – ja minä olen näköjään saanut syöpien osalta ”tuplavoiton”, eli melanooman lisäksi nyt suolistosyövän. Melanoomasta tosin selvisin säikähdyksellä, eli se ei ollut levinnyt ja imusolmukkeista poistettiin vaan vartijat.

Mutta nyt kävi näin:

Keväällä matkalla, maaliskuussa, ihmettelin hengästymistäni vaikka korkealla olimmekin ja kun sitten matkalta palatessani menin flunssan takia lääkäriin mainitsin myös tästä, että hengästyn mielestäni helpommin kuin ennen. Verikokeissa löytyi sitten anemia, hemoglobiinini oli jotain 80 pintaan ja siitä alkoivat sitten tutkimukset, jotka lopulta etenivät kolonoskopiaan ja suolistosyövän toteamiseen. Kolonoskopian (5.5.) jälkeen kävin TT-kuvassa (9.5.), josta ilmeni, että syöpä ei kuitenkaan ole vielä levinnyt muihin elimiin ja nyt olen ensi maanantaina (5.6.) menossa Jorviin leikkaukseen, jossa minulta poistetaan osa paksusuolesta. (Kasvain on umpisuolen tienoilla.)

Jos kaikki menee hyvin, leikkauksesta pitäisi kait selvitä parissa viikossa. Se pyritään tekemään tähystysleikkauksena + sen verran viiltoa, että suolen poistettu osa ja siihen liittyvät imusolmukkeet saadaan ulos. Jos kasvain ei ole kasvanut kovin syvälle suolen seinämään ja jos poistetut imusolmukkeet ovat puhtaat, niin se oli siinä – toiveajattelua?

Jos imusolmukkeista löytyy jotain – vaikka ne siis joka tapauksessa kaikki leikkauksessa poistetaan – saanen solunsalpaajia varmuuden vuoksi 4-6 kuukautta uusiutumisriskin pienentämiseksi, näin olen ymmärtänyt. Jos solunsalpaajahoitoihin joudutaan, niin loppuvuosi on kai sitten enemmän tai vähemmän pilalla.

Maanantaina siis leikkaukseen ja sitten jännittämään löydöksiä … eli aika alkumatkalla tämän suhteen minä vasta olen.

Jotenkin kyllä jännää, että syöpäkin on asia johon jotenkin tottuu. Melanooman kohdalla se vaihe, jolloin odotin tietoa, että onko se levinnyt, oli se pahin – siinä kohtaa ehti jo miettimään, että jos tämä muutaman vuoden marginaalilla olikin sitten tässä. Tällä kertaa se, ettei syöpä ole levinnyt muihin elimiin selvisi nopeasti ja nyt inhottavin kohta on pelko siitä, että puoli vuotta menisi noissa solunsalpaajahoidoissa.