Huomenet kaikille!
Täällä onkin jo kerrottu asiat joita en enää ala toistamaan toivotan onnea ja menestystä operaatioihin ja hoitoihin omat kuvionsahan ne on.Itsestäni sen verran että jo tuolla aiemmin olenkin kertonut tarinani mutta jos sallitaan kertaan hieman tässä.Minähän ehdin olla eläkkeellä 7,5kk kun sain diagnoosin olin siinä Pirkanmaan syöpäseulonta seurannassa ja kolmannella kerralla löytyi syöpä.Leikkaushan meni ok ja 7cm pituinen leikkausarpi on Pernan alapuolella ja neljä tähystysarpea joiden kautta suoli yhdistettiin.Noin viikon olin sairaalassa ja kotona kaksi yötä kun tuli suolilama ja eikun takaisin sairaalaan eli suoli ei lähtenyt vetämään.Hirveitä oli ne vatsaväänteet jotka erityisesti yöllä kiusasi yhtä helvettiä tuntui että kuuppa poksahtaa.Toisella viikolla alkoi toipuminen housuvaippoja pidin ja kotia päästyä vielä kahtena yönä jonka jälkeen homma eteni hyvin sytohoidot alkoi vajaan kuukauden päästä syklillä kahden viikon välein suoneen ja tabletilla perään viikko ja sitten taukoviikko.Hemppari putosi 116;a ja veriarvot oli kiikun kaakun, välillä eivät uskaltaneet antaa vaan piti siirtää hoitokertaa ja tämä hoitojaksohan oli 6kk josta kaksi viimeistä viikkoa tabletilla 3 aamulla sama illalla.Mutta viikon jälkeen oli lopetettava kun jalat turposi oli kuin majavanhäntä jalkaterät, syöpälääkäri sanoi ettei jatketa ja että olen saanut hyvän hoidon sekä sanoi että toivottavasti ei tavata enää näissä merkeissä.Neuropaattiset kiusat jatkuu jalkäterissä kantapää, jalkapohja, päkiä ja varpaat ja nyt viikonlopusta alkaen oikean jalan pikkuvarvas sukkaa laittaessa kuin halvaantunut osittain.Samoin sormenpäihin jäänyt osittain karheutta ja iho semmoinen sileämäinen ja joka päivä rasvattava.Eniten tuossa hermostuttaa iltaisin paikallaan ollessa tuo jalkaterien outous,no ensikuussa on kirurgin kontrolli labroineen ja tämähän kestää kaikkiaan 5v.Mutta kiitos ja anteeksi juttu karkasi pitemmäksi kuin tarkoitin ja meinasin.Vielä töissä en olisi jaksnut hoitojen aikaan olla hoito kertojen lisääntyessä se viikko oli tarpeeksi työläs vaikka hyvin kestin ja palutusviikko meni ihmetellessä ja pautuessa.

Juse