No tuli sitten sen verran takapakkia, ettei tänään aloitettu sytostaattihoitoa. Mullahan oli maanantaina CRP 200 ja tiistaina soitettiin syöpäpolilta että pitää lähteä ensiapuun. Ensiavussa vietin ihan hyvävointisena sitten koko eilisen päivän. Ei mitään löytynyt. Labrat CRP:tä lukuunottamatta kaikki ok, keuhkokuvat yms ok. Aloitettiin kuitenkin tablettiantibiootti ja varmaan sytot voi aloittaa vasta kun tuo kuuri päättyy. Kasvaimet kyllä nostaa CRPtä, mutta haluavat pelata varman päälle. Oli vähään urpoa olla siellä hyvävointisena kun ympärillä oli aika pahojakin tapauksia. Ja sitten kun joutui odottelemaan sitä ja tätä ja tuota. Menin sinne joskus puoli kahdelta ja pääsin illalla ysin-puolikympin aikaan pois. CRP oli jopa noussut maanantaista tiistaille arvoon 223.

Nyt tässä sitten taas vaan ihmetellään. Illalla oli hyvin ruokahalua, sain nukuttua ihan hyvin ja aamulla jopa aamiaisen syötyä. Ja olen voinut hyvin tänäänkin. Enkä usko että mulla mitään infektiota on, lienee tosiaan syynä nuo kasvaimet, etenkin kun siellä on semmoisia joissa ei verenkierto pelaa (varmaan tuo nekroottinen imusolmuke ainakin) nostaa CRPtä.

Vaikka pelottaakin tuo sytostaattihoito, niin silti oikein odotin sitä ja tuli aika shokkina tuo hoidon aloituksen peruutus. Mutta eipä auta.

Huomisaamuna taas verikokeisiin. En oikein tiedä että pitäisikö tässä toivoa antibiootin laskeneen CRPtä vaiko ei. Koska jos on laskenut, niin joku infektio on, mutta jos ei, niin sitten on kyse ”vain” siitä että syöpä arvoja nostaa.

Kylläpä nyppi eilinen. Onneksi tapasin eilen odottelemassa tätäkin kirjoittelua seuraavan syöpää sairastavan mukavan henkilön ja hänen kanssaan oli tosi hyvät keskustelut.

Ja taas tänään jouduin ihmettelemään kun ei sieltä syöpäpolilta tosiaan saa ketään kiinni muutoin kuin soittoaikoihin. Sihteereille voi soittaa (heillekin toki aamupäivällä 2h soittoaikaan) ja jättää soittopyyntöä toimitettavaksi sairaanhoitajalle, mutta eipä se auta.

Siinäpä kuulumiset tällä erää.