Nea, eli joudut siis olemaan hoitosyklit osastolla ja täten öitä sairaalassa? Olitko sä nyt hoitojen takia sairaalassa vai ihan vaan kun ei tosiaan muuten kestänyt? Pääseekö osastolle pariksi päiväksi ihan pyytämällä? Hyvä olis tietää, välillä olisin voinut minäkin käväistä..

Voin jollain tapaa kuvitella nuo avanteen ongelmatilanteet. Ei oo helppoa senkään kanssa aina.

Ei mullekaan tule psykopuolen ihmisten kanssa juttelusta (tai siis sen yhden kanssahan oon vain jutellut), että siitä olis jotain hyötyä. Mut kyllä jälkikäteen funtsiessa siitä jotain hyötyä on, ainakin silleensä että tulee ehkä itkettyä ja kai niin helpotettua sitä tunnemöykkyä. Mulla ainakin on semmonen tunnemöykky sisällä, jota yritän höylätä jatkuvasti pienemmäksi. Tänään tuli itku kun Coloresista tuli jäsenpaketti ja lueskelin sitä. Koira tuli taas lohduttamaan 🙂

On tää sairaus yhtä perkelettä jos suoraan sanotaan. Mutta, kuten aina mie, olen enempi onneksi optimisti ja jotain positiivista muttaa aina kaivelen esiin.

No, ripuli on taas päällä. En ole ihan varma enää että tää on pelkkää rasvaripulia, tämä voisi olla ”tavallisempaa” versiota ehkä. Ja ehkäpä tosiaan syynä voi olla nuo hoidot, varmaan fluorourasiili eniten. Kaikissa näissä aineissa näyttäisi olevan sivuvaikutuksena ripuli. Imodium taitaa jollain tapaa auttaa, mutta kaasua ja turvotusta riittää, eikä nyt varmaan ole helppo yö edessä taas.

Mutta eilisestä oli tullut kilo lisää painoa, ei se mitään varmaan merkitse, mutta ihan kiva silti. Vuorokauden sisällä voi helposti paino vaihdella sen kilon, normaalillakin ihmisellä.

Pakko kai se on tuota oirepäiväkirjaa ruveta pitämään. Koneella sen on oltava jotenkin. Mihinkähän alkaisi rustaamaan…