Hei.
Isälläni todettiin kesällä suolistosyöpä. Takana oli ainakin puolen vuoden oireilu mahan kanssa. Yritti hakea apua työterveyden kautta ja terveyskeskuksesta. Todettiin vain että sulla on ärtynyt suoli ja paha ummetus. Ensimmäinen tähystys tehtiin , ei pystytty näkemään mitään suoli oli niin täynnä. Asia jäi edelleen ummetuksen tasolle. Lisää suolta tyhjentäviä lääkkeitä. Oli musertavaa katsoa miten ennen niin iloinen ahkera isä ei jaksanut enää muuta kuin käydä töissä ja nukkua. Ruoka ei maistunut , paino putosi -10 kg. Sitten tuli aika toiseen tähystykseen kesäkuulla . Koko yön suolta yritti tyhjentää, ja onnistui ensimmäisen kerran pitkiin aikoihin. Aamulla kaikki jännittyneinä odotetaan tulosta ja toivotaan parasta. Sitten äitini soittaa sen puhelun, iskällä on syöpä. Eihän se voi olla totta. Ensimmäisenä ajatus miten lääkärit ei ennemmin huomanneet vaan puoli vuotta meni. Sitten kiireellinen aika avanne leikkaukseen. Kasvain söi kaiken ruuan iskän puolesta. Avanne laitettiin juhannuksen jälkeen . Sitten alkoi samalla myös sädehoidot ja sytostaatit. Niistä ei tullut muita oireita kuin väsymys. Koko heinäkuun sai hoitoja. Painoakin muutama kilo tuli takaisin. Nyt odotellaan tulevaa leikkausta , joka on tämän kuun lopussa. Leikkaus on suuri , koko päivän kestävä. Kasvain ei paljon pienentynyt sädehoitojen avulla. Nyt toivotaan parasta että tämä leikkaus riittää.