Heippa kaikille! Löysinpä minäkin tänne. Kovasti ”tuttua tavaraa” on noissa edellisissä kommenteissa.
Mulla leikattiin syöpä viime vuonna. Sanottiin heti alussa että mun tapauksessa uusimisen riski on suuri. Nyt on kaulalle ilmestynyt patti. Kävin sitä jo kerran näyttämässä mutta patti teki katoamis tempun just sinä päivänä. Illalla se sitten taas ilmestyi. Pelottaa että jos se katoaa seuraavalla kin kerralla. Yritän ensi viikolla päästä sitä näyttämään taas. Tämä kaikki ahdistaa aika tavalla koska olen jäänyt diagnoosin jälkeen ihan yksin. 2 läheistä ystävää oli. Toinen kuoli ja toisen kanssa meni sukset ristiin. Koko vuosi on mennyt hoitojen jälkeisessä uupumuksesta enkä kertakaikkiaan ole jaksanut lähteä juurikaan ihmisten ilmoille. Voin kokemuksesta sanoa että on todella epäterveellistä maata kotona yksin ja pohtia syöpää!! Oon ehkä jo hyväksynyt sen että syöpäni saattaa uusia. Elämän halu vaan on niin kova että vetää aika surulliseksi kun on toi patti nyt. Mutta ei maha mitään. Hoito Suomessa on kuitenkin hyvää ja aina voi tulla myös niitä iloisia ylläreitä. Mullakin koko viime vuoden hoidot kauhuineen sisälläni. Ja luulen etten pysty uudestaan hoitoihin, ennenkuin puran ne. Mulla kun meni koko paletti raskaimman kautta. Täytyy ottaa yhteyttä syöpiksen Neuvontahoitajaan mutta hävettää mennä sinne itkemään. Mutta ei tässä itkemättä vaan selviä. Taisi tulla vähän sekavaa tekstiä mutta ketjun nimi on pään tyhjennystä. Sitä tämä juuri oli. Tsemppiä kaikille kanssa matkaajille.