Moi taas.
Minulle pitää näköjään tarjota apua tarjottimella, että osaan sitä ottaa vastaan. Tänään kävin ihan muussa asiassa työterveyshoitajan vastaanotolla ja hän ”avasi hanan” kysymällä kuinka muuten olen jaksanut. Käytiin läpi lähes kaikki vaiheet syövän toteamista edeltävistä oireista tähän päivään saakka. Fyysisen voinnin lisäksi oli kiinnostunut myös siitä miten pääkoppa voi. Puhuttiin pitkään ja voitte uskoa, että juttua riitti 🙂 Lopuksi kysyi vielä haluaisinko käydä psykologin juttusilla. Tuli niin luontevasti se ehdotus, että jopa minä suhtauduin myönteisesti ja sovittiin, että varaan ajan, jos/kun siltä tuntuu. Nyt on siis jo psykologin yhteystietokortti takataskussa eli pienin askelin tässä etenen avun hakemisen suhteen. Oli kyllä jo niin hyvä olo tuon keskustelun jälkeen, että vakavasti harkitsen.
Tämä sairausloma on kyllä tehnyt jaksamiselle hyvää. Olen nukkunut melkein kellon ympäri ja lisäksi päikkäreitä eli kyllä kroppakin oli aika finaalissa. Nyt alkaa tuntua siltä, että ensi viikolla jaksaa taas töihin.